Ensi lokakuussa ruoan arvonlisävero laskee 5 %-yksikköä 17 prosentista 12 prosenttiin. Äkkiseltään ajateltuna tämän pitäisi olla hyvä uutinen sekä kuluttajille että suomalaiselle elintarvikeketjulle. Mutta onko se sitä? Siirtyykö veronalennus suoraan elintarvikkeiden hintoihin, vai valuuko se eri toimijoiden taskuihin. Päivittäistavarakauppa on luvannut siirtää veronalennuksen suoraan hintoihinsa lokakuussa. Tätä operaatiota seurataan tarkasti, joten on hyvin todennäköistä, että niin myös käy. Mutta eri asia on, mitä tapahtuu elintarvikkeiden hinnoille ennen lokakuuta. Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli maaliskuussa laskenut 0,9 prosenttiin. Hyvin monen tuotteen ja palvelun hinnat ovat siten joko samalla tai alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Poikkeuksen tekevät elintarvikkeet, joiden hinnat ovat nousseet vuodessa keskimäärin 6,1 % - siis jotakuinkin veroalennuksen verran! Viljelijöille maksettavat tuottajahinnat ovat pikemmin laskeneet kuin nousseet, mikä siis ei selitä elintarvikehintojen kallistumista. Korkeammat kuluttajahinnat ovat siten valuneet kaupalle ja teollisuudelle. Hintojen rajua nousuvauhtia suhteessa muuhun Eurooppaan selitetään suomalaisella sopimuskäytännöllä. Pitkillä sopimuksilla lyödään hinnat lukkoon teollisuuden ja kaupan välillä kuukausiksi eteenpäin. Hintoihin on rakennettu sisään niin palkkojen kuin esimerkiksi energiankin oletettu kustannusvaikutus. Raskaat kustannukset ovat varmasti realiteetti, sillä päivittäistavara-alan yhtiöiden tulokset ovat suhteellisen heikkoja. Erityisesti elintarviketeollisuudella on vaikeuksia tuottaa voittoa nykyisellä kustannusrakenteella. Monien kustannustekijöiden kehitys on kuitenkin poikennut oletetusta, minkä pitäisi vaikuttaa elintarvikkeiden hintoihin laskevasti, kun uudet hintasopimukset teollisuuden ja kaupan välillä tehdään. Kesällä siten nähdään lähtevätkö elintarvikkeiden hinnat laskuun vai jäävätkö ne korkealle tasolleen ennen veromuutoksen voimaantuloa. Tässä tapauksessa ilkeämielisempi voisi ajatella kaupan pelanneen muita paremmin ja saavan veronmaksajilta ylimääräisen huomenlahjan korkeampien katteiden muodossa. Mikko Mäkimattila Toimitusjohtaja Farmit Website Oy