Venäjällä korjattiin tänä vuonna paras viljasato 15 vuoteen ja samalla maasta tuli merkittävä viljan nettoviejä. Yli 100 miljoonan tonnin sadosta pääosa oli vehnää. Huolimatta hyvästä sadosta Venäjällä on potentiaalia tuottaa vielä paljon enemmän, sillä keskihehtaarisato oli vain noin 2,2 tonnia. Maassa on arvioiden mukaan kymmeniä miljoonia hehtaareita lisää maata, joka voidaan ottaa viljelyyn. Venäjä onkin yksi niitä harvoista maista ja maantieteellisistä alueista, joilla viljelyyn kelpaavaa hedelmällistä maata on edelleen runsaasti hyödyntämättä. Jos Venäjän viljasadon suhteuttaa maan 145 miljoonaiseen väestöön, on suhdeluku jotakuinkin sama kuin Suomen vastaava. Jos viljelyn intensiivisyys nousee Suomen tasolle ja uutta maata raivataan viljelyyn, voi Venäjän viljantuotanto nousta kolmin- tai nelinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Viljantuotannon kasvu tyydyttäisi maailman kasvavaa ruoan kysyntää. Samalla Venäjästä tuli erittäin merkittävä peluri maailman viljamarkkinoilla. Kilpailukykyisen kasvintuotannon rinnalle on mahdollista luoda myös nykyistä selvästi dynaamisempi kotieläintuotanto. Kuinka todennäköistä tällainen kehitys on? Lyhyellä aikavälillä maan viljantuotannon arvioidaan jopa vähentyvän. Parhaillaan osa suuresta sadosta makaa taivasalla aumoihin varastoina ja sen laatu heikkenee päivä päivältä. Vilja ei siis liiku markkinoille oletetusti huolimatta siitä, että hinnat ovat voimakkaasti laskeneet viime kuukausina. Talouskriisi ja rahoitusmarkkinoiden vaikeudet ovat iskeneet myös Venäjälle. Yritysten konkurssit, rahoitusongelmat, tuotantopanosten kohonneet hinnat ja luottotappiot vaikuttavat maatilojen kannattavuuteen ja ensi kevään kylvöaikeisiin. Vilja-alan supistumisen ja tuotannon laajaperäistymisen tuloksena ensi syksyn viljasadosta odotetaan selvästi nykyistä alempaa. Pitkällä aikavälillä viljan kysynnän globaali kasvu on kuitenkin vahva ja hallitseva trendi. Se imee pääomaa maatalouteen ja suoria ulkomaisia investointeja Venäjän kaltaisille potentiaalisille viljelyalueille. Ulkomaisten sijoitusten mukana tulee usein myös tietotaitoa ja uutta teknologiaa, jonka ansioista tuottavuus nousee. Samalla yleinen paine maatalousmaan omistuksen ja vuokraamisen kehittämiseen lisääntyy Venäjän sisällä. Venäjän kannalta sen maataloustuotannon kehittyminen on erittäin positiivinen ja toivottava asia. Nykyiselläänhän maa tuo merkittävän osan elintarvikkeistaan. Maataloustuotannon kasvu lisää elintarvikkeiden vientiä ja tuo maahan valuuttatuloja. Samalla syntyy kokonainen uusi tuotannonala, luoden maahan satojatuhansia uusia työpaikkoja. Kehityksen nopeus riippuu eniten Venäjästä itsestään – potentiaalia maasta kyllä löytyy. Kasvun esteiden tunnistaminen ja poistaminen eivät ole suuressa maassa helppo tehtävä. Suomen näkökulmasta Venäjän maatalous- ja elintarvikealan kehityksen tiivis seuranta ja siinä myös mukanaolo on keskeistä. Viedäänhän maahan merkittävä määrä suomalaista ruokaa ja välillisesti se kansainvälisten markkinoiden kautta vaikuttaa Suomessa maksettaviin tuottajahintoihin. Mikko Mäkimattila Toimitusjohtaja Farmit Website Oy