Kasvukauden alun kiivastahtisuus tuntuu kiihtyvän joka vuosi. Edellisvuonna luulin vauhdin johtuvan vain siitä, että hyppäsimme silloin talvesta suoraan kesään. Talvipakkaset ja lumi pysyivät vallitsevana säätyyppinä pitkälle huhtikuuhun ja sitten kesä tuntuikin tulevan saman tien, ilman kevättä. Nyt kevät alkoi leudon talven jälkeen todella aikaisin ja hellettäkin saatiin heti kesäkuun alkuun. Vauhti on tuntunut vähintäänkin yhtä kiivaalta.

Maamiehen kevät pyörii pellon tapahtumien ympärillä. Viljelysuunnitelmat päivittyvät lopullisiksi kylvöajankohdan mukaisesti. Suunnitelmien muuttuminen aiheuttaa päivityksen myös tukipapereihin ja ehkäpä viimehetken panoshankintoihinkin – kaikki siinä samassa vyyhdissä muokkaus- ja kylvötöiden keskellä. Nurmikasvuston kehitystä seuraten karjatilat kyttäävät sääennusteista ensimmäisen säilörehun korjuulle tarvittavaa poutajaksoa. Kasvinsuojeluruiskutukset vaativat myös suotuisten säiden hyödyntämistä. Kesä etenee töiden keskellä kertakaikkisen kiihkeällä vauhdilla. Sinne töiden väliin mahdutetaan usein myös ylioppilas- ja rippijuhlia, sukukokouksia tai kesähäitä.

Juhannus on keskikesän juhla ja vedenjakaja. Ehkäpä ylitsevyöryvien tapahtumien vauhti tasoittuu juhannukselta hetkiseksi? Edes siihen saakka, kun aikaisimmat ohrat alkavat kellastua ennakoiden maamiehelle taas pitkiä työpäiviä. Suomen suvi on täynnä kesätapahtumia, ammatillisia ja viihteellisempiä. Toivottavasti niitäkin mahtuu jokaisen kesään edes jokunen, tuoden virkistystä arkisten kiireiden keskelle.