Olet täällä

Miten brändätä lisää laadukasta kotimaista ruokaa?

Tietoisuus kotimaisen ruuan laadukkuudesta on pikku hiljaa ja vähän kerrallaan levinnyt suomalaisten kuluttajien tietoisuuteen. Mutta vaikka kauppojen hyllyt notkuvat suomalaista hyvää, kuluttajan lempisana ”helppous” tulee kuitenkin esiin tuotevalinnoissa: se otetaan, joka on nopeimmin käden ulottuvilla – alkuperämaata katsomatta.

Mutta helppoutta vielä tärkeämmässä roolissa on hinta.

Oletko sinäkin huomannut, miten elämälle välttämättömien tuotteiden tulisi aina olla kaikista edullisimpia, mutta elinvoimalle ja terveydelle tarpeettomista – jopa haitallisistakin – tuotteista ollaan valmiita tekemään lovea kukkaroon?

Ajatus laadusta usein jääkin haluihin, muttei seuraa tarpeisiin. Eli, niin hullunkuriselta kuin se kuulostaakin, ruokaa markkinoidakseen siihen linkitetystä perustarveajattelusta on päästettävä irti. Se tapahtuu yhdellä ajatusmuutoksella: Ruoka ei ole pakollinen kotitalouden meno vaan laatutuote, jonka kulutus on etuoikeus.

Tämä ajattelumallin muutos toimii, jos lähtee pohtimaan kuluttajahankintoja esimerkiksi elektroniikan näkökulmasta. Ajatuksen ollessa ”on pakko hankkia” tulee liikkeestä kannettua se toosa, josta voi todeta ”kuhan toimii”. Mutta ajatuksella ”haluan laadukasta” tulee mukaan kaksi kertaa isompi ja kaikilla herkuilla varusteltu uuden sukupolven televisio, joka pääsee kotona paraatipaikalle.

Miten siis saadaan kuluttajat haluamaan laadukasta, kotimaista ruokaa?

Kuluttajat, jotka kiinnittävät huomiota ruuan laatuun, kiinnittävät usein huomiota myös ruokavalioonsa.

Suomalainen ruuantuotanto onkin alkanut seuraamaan erilaisten ruokavalioiden lisäämiä kulutustrendejä. Esimerkiksi gluteeniton ruokavalio on menneiden vuosien aikana tuonut valtavan määrän uusia kotimaisia tuotteita markkinoille, joko jalosteina tai uusina viljelykasveina.

Kuluttaja tekee yhä useammin ostopäätöksiä ulkopuolisten vaikutteiden alaisena. Etenkin somessa on voimaa. Saihan viime syyskuussakin vietetty Kotimaisen ruuan kuukausi alkunsa Facebook-haasteesta.

Internet ja some helpottavat myös tiedonhankintaa. Luultavasti somekulttuurin kasvaessa erilaiset ruokavaliotkin yleistyvät entisestään. Harvemmin kuitenkaan itse kuluttaja tekee niihin tarvittavaa pohjatyötä, vaan usein asialla on joko koulut käynyt tai itse oppinut ravitsemusguru.

Ehkä kotimainen ruoka tarvitseekin sen hyötyjen puolesta puhuvan ravitsemusasiantuntijan ottaakseen tuulta alleen. Tai ehkä se voisi mennä uudesta trendikkäästä erityisruokavaliosta? Koska erityistähän se totisesti on!

Kommentit

Anonymous

Siis minä en alkaisi miettimään miten myydään puhdasta ja terveellistä ruokaa suomalaisille, jotka vihaavat maataloutta ja kotimaista ruuantuotantoa. Meidän pitää myydä laadukkaat elintarvikkeemme ulkomaille, jos sieltä saamme ymmärrystä. Esimerkiksi Kiinan eliitti voisi hyvinkin olla kiinnostunut suomalaisesta ruuasta. Suomalaiset valittajat voisivat sitten ostaa ulkomaalaista tai kotimaista juuri sillä hinnalla, kun ovat valmiita maksamaan.