Marjaana Peltola
03.10.19

Kestä vielä pidempään, lehmäseni!

Maidontuotannon kannattavuuden, ympäristövaikutuksien sekä eläinten ja ihmistenkin hyvinvoinnin kannalta on tärkeää löytää ne keinot, joilla lehmiemme keskimääräinen elinikä saadaan nousuun. Korkea uudistusprosentti rasittaa tilan taloutta eikä lehmien lyhyen tuotantouran aikana päästä hyödyntämään niiden parasta tuotantopotentiaalia.

Maidontuotannon kannattavuuden, ympäristövaikutuksien sekä eläinten ja ihmistenkin hyvinvoinnin kannalta on tärkeää löytää ne keinot, joilla lehmiemme keskimääräinen elinikä saadaan nousuun. Korkea uudistusprosentti rasittaa tilan taloutta eikä lehmien lyhyen tuotantouran aikana päästä hyödyntämään niiden parasta tuotantopotentiaalia.

Kestävä lehmä on sellainen, joka pysyy karjassa pitkään koska se tuottaa hyvin maitoa, pysyy terveenä ja tulee hyvin tiineeksi. Lisäksi hyvä, kestävä lehmä on sekä rakenteeltaan että luonteeltaan toimiva, jotta sen hoitaminen on vaivatonta. Lehmän kestävyys ei kuitenkaan ole itseisarvo, sillä huonotuotoksisen, sairaan tai heikosti tiinehtyvän lehmän korvaaminen uudella on järkevää silloin kun korvaavan eläimen odotettavissa oleva tuotto on poistettavan lehmän tuottoa suurempi. Usein Toisaalta sairauksien hoito on usein ennenaikaista poistoa kannattavampaa mutta kannattavinta on kuitenkin löytää ne keinot, joilla voidaan parantaa lehmien tuotosta ja terveyttä, jotta niillä olisi mahdollisuus lypsää karjassa mahdollisimman monta tuotoskautta.

Taloudellinen hyöty lehmien paremmasta kestävyydestä muodostuu useista eri tekijöistä, kuten korkeammasta maitotuotoksesta, alhaisemmista uudistuskustannuksista ja pienemmistä työkustannuksista. Yleisesti tiedetään, että lehmän tuotoskyky paranee keskimäärin aina viidenteen tuotoskauteen saakka. Kuitenkin vain hyvin harva lehmä on karjassa vielä silloin, kun sen paras lypsypotentiaali olisi hyödynnettävissä eli silloin kun se olisi taloudellisesti kaikkein kannattavimmillaan.

Uudistukseen kasvatettavien eläinten ylimäärä laskee helposti karjan keskipoikimakertaa, kun poikivien hiehojen tieltä poistetaan tuottavia lehmiä. Uudistuseläimen kasvatuskustannus on kuitenkin helposti kaksin- tai kolminkertainen poistettavasta lehmästä saatavaan teurastiliin verrattuna. Siksi on taloudellisesti järkevää pienentää kasvatettavien hiehojen lukumäärää lisäämällä lehmien tuotoskausien määrää. Ei pidä unohtaa myöskään sitä, kuinka paljon helpompaa ja nopeampaa on navetan rutiineihin tottuneen vanhemman lehmän käsittely uutta opettelevaan ensikkoon verrattuna.

Tuotanto-olosuhteet ja eläinten hoito ovat ratkaisevassa asemassa lehmien kestävyyden kannalta. Perinnöllisten tekijöiden osuus kestävyyteen on vain noin 5-10%, eikä ominaisuuksiltaankaan täydellinen lehmä voi olla kestävä, jos sen olosuhteet, hoito ja ruokinta eivät ole kunnossa.

Yleisimmät lehmien poistosyyt ovat huono utareterveys, huono hedelmällisyys ja jalkaongelmat. Myös huono tuotos on merkittävä poiston syy mutta melko usein se onkin vain seurausta edellä mainituista terveysongelmista. Jo navetan suunnitteluvaiheessa tehdään tärkeitä päätöksiä lehmien kestävyyden kannalta. Käytävä- ja parsimitoituksia, ilmanvaihtoa, valaistusta, lannanpoistoa, ruokinta- ja lypsyratkaisuja on usein hankala ja kallis muuttaa, kun navetta on jo rakennettu. Navetan järjestelmät, laitteet ja oikeat mitoitukset ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä hyvälle tuotantoympäristölle.

Mutta mitä tekemistä kestävyydellä on ympäristön kannalta. Maidontuottajina voimme tehdä monia ympäristön kannalta hyviä tai huonoja ratkaisuja. Esimerkiksi pienempi uudistuseläinten lukumäärä tarkoittaa vähemmän uudistukseen käytettäviä resursseja eli pienempi poistoprosentti vähentää myös maitolitraa kohti laskettua veden- ja energiankulutusta sekä lantamäärää ja metaanipäästöjä.

Ne ratkaisut ja menetelmät, joilla voidaan lisätä lehmien maitotuotosta ja vähentää sairastumisia, ovat avain lehmien hyvään kestävyyteen ja tilan parempaan taloudelliseen tulokseen.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja