Olet täällä

Hamppu on ilmastoviisaan viljelijän viljelykasvi

Hamppu on kasvi, joka hyödyntää tehokkaasti Suomen valoisat kesät ja tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä satomääriä. Se on myös kasvi, jonka massiivinen juuristo sitoo poikkeuksellisen tehokkaasti hiiltä maaperään ja kuohkeuttaa maaperän luontaisesti. Se myös palauttaa merkittävän osan käyttämistään ravinteista seuraavan vuoden kasvuston käyttöön ja parantaa tulevia satoja ja ruoantuotannon kestävyyttä.

Näistä syistä myös maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) odotetaan hampulta nyt paljon, sillä se on käynnistänyt Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on tukea maataloustuottajia uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Toimenpidekokonaisuudessa on rahoitettu yli 70:ää maankäyttösektorin ilmastohankkeita. Hampun käyttöä kehitetään kolmessa eri hankkeessa.

“Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen edellyttää muutoksia siinä, miten käytämme peltojamme. Hampun käytölle vuoroviljely- ja maanparannuskasvina on vahvat perusteet. Rahoitamme lisäksi parhaillaan kehityshankkeita, joissa testataan hampusta jalostamalla tehtyjen tuotteiden potentiaalia”, sanoo Hanna Mattila, MMM:n neuvotteleva virkamies.

Rasitteena hampun mielikuvat huumekasvina

Hampun viljely on Suomessa vielä toistaiseksi vähäistä. Hampun viljelyyn käytettyä peltoalaa on noin 2 000 hehtaaria. Viljeltävät lajikkeet jakautuvat karkeasti ottaen kahteen luokkaan: öljy- eli siemenhamppuun ja kuituhamppuun.

Öljyhampusta tehdään valtaosin hamppuöljyä ihmisten ravinnoksi. Kuituhampusta voidaan valmistaa esimerkiksi muovia korvaavia biokomposiitteja, tekstiilejä sekä rakennusmateriaaleja.

Monipuolisen hyötykasvin mainetta varjostavat edelleen mielikuvat huumekasvista ja siihen liittyvät ennakkoluulot. Itä-Suomen yliopiston professori Reijo Lappalaisen mukaan asenteet hampun käytöstä hyötykasvina ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi positiivisempaan suuntaan viime vuosien aikana.

“Trendi on kansainvälinen ja voisi olettaa, että sama suunta tulee jatkumaan Suomessakin”, sanoo Lappalainen.

Hampun päistäreestä aktiivihiilisuodatin salaojiin?

Itä-Suomen yliopiston vetämässä tutkimushankkeessa valmistetaan suodattimena käytettävää biohiiltä hampun viljelyn merkittävimmästä sivuvirrasta päistäreestä eli hampun korren sisäosasta. Hampusta ja katkaravun kuorista tehty biohiili- ja biopolymeeripohjainen yhdistelmäsuodatin on antanut lupaavia tuloksia veden suodatukseen ja ravinteiden talteenottoon maataloudessa.

Lappalaisen mukaan tuote toimii laboratoriossa toivotulla tavalla ja tehokkaasti. Nyt sitä kokeillaan isommalla volyymilla tyrnäväläisellä perunapellolla käytännössä. Salaojitetun pellon vedet keräävän putken päähän asennetaan noin kuutiometrin kokoinen hampusta valmistettu biohiilisuodatin. Pellon vesivalumat suodatetaan ja ravinteet palautetaan takaisin pellolle.

“Alustavien testien perusteella saamme suodatettua pois lähes 100 prosenttia rikistä ja noin 70 prosenttia typestä, tulokset ovat siis kannustavia”, sanoo Lasse Moilanen, BioS04-yrityksen toimitusjohtaja.

 

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö (kuva: Juuli Hiiska). (Uutinen kokonaisuudessaan täällä.)

 

 

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä