Olet täällä

Perhonen söi puhtaaksi kouvolalaisen vehnäpellon

Kuvituskuva

Vaurioitunut alue näkyy selvästi ilmakuvassa. (Kuva: Luke)Kun maanviljelijä Timo Ylä-Rakkola meni juhannuksen jälkeen pellolleen, häntä odotti kummallinen näky. Joku oli pistellyt poskeensa hehtaarikaupalla vehnää.

"Kolme hehtaaria on syöty reunasta reunaan. Vehnää on reilu 90 hehtaaria, ja jokaisella lohkolla on syöty jonkin verran. Vielä ei pysty sanomaan, minkä verran", Kouvolan Elimäellä asuva Timo Ylä-Rakkola kertoo.

Vehnän lisäksi myös kaura ja ohra olivat kelvanneet.

Syyllinen todennäköisesti varsiyökkönen

Luonnonvarakeskus haki Ylä-Rakkolan pellolta näytteitä tuhon aiheuttajasta. Näytteet viittasivat vahvasti varsiyökköseen, vaikkei laji yleensä syö viljaa. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huusela-Veistola kertoo, että Ylä-Rakkolan pellolta löytyi vioittuneita kasveja ja selviä hyönteisten jättämiä jälkiä.

Ylä-Rakkolan lohkolta löydetty varsiyökkösen toukka (Kuva: Pyry Sarkiola / Yle)"Lisäksi löytyi muutamia perhosen toukkia, joita oli tässä vaiheessa enää jäljellä. Perhosen koteloita löytyi maasta runsaasti", kertoo Huusela-Veistola.

Luonnonvarakeskus keräsi kotelot, ja nyt näytteistä kasvatetaan aikuisia perhosia. Sen jälkeen voidaan tehdä lajimääritystestejä. Tuholaislaji varmistuu lopullisesti elokuussa. Todennäköisesti kyseessä on varsiyökkönen, mutta kyseessä voi olla myös jokin muu yökkös- ja perhostoukka.

Samalta pellolta löytyi myös muiden hyönteisten tekemiä tuhoja. Niitä on tänä vuonna löytynyt muutenkin poikkeuksellisen paljon.

Harvoin tuhoja viljelykasveille

Huusela-Veistolan mukaan varsiyökkönen on Suomessa yleinen, mutta se aiheuttaa harvoin tuhoja viljelykasveille.

"Viljoista ei ole havaintoja juurikaan ollut, muutamia vanhempia havaintoja ja viime vuonna Turun seudulla yksi paikallinen tuho. Ne ovat todella harvinaisia.  Yleisemmin tuhoista kärsivät peruna, sokerijuurikas, mansikka ja raparperi."

"Varsiyökkönen on hyvin moniruokainen perhonen. Sillä on yli 50 isäntäkasvia eli usein voi olla sattumaa, mihin se päätyy munimaan ja missä näitä tuhoja esiintyy", Huusela-Veistola sanoo.

Kemiallinen torjunta ei onnistu

Varsiyökköstä vastaan ei tällä hetkellä ole kemialliseen torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita. Kemiallinen torjunta on Huusela-Veistolan mukaan muutenkin hankalaa, sillä toukat ovat kasvien varren sisällä ja niihin on siten vaikea saada tehoa.

"Aikuisia perhosia hyvin harvoin torjutaan ja niiden torjunta-ajankohtakin pitäisi tietää tarkasti. Kemiallinen torjunta ei ainakaan nykyisellään ole mahdollista."

Timo Ylä-Rakkola on levittänyt tietoa tuhosta myös tutuilleen ja kehottanut heitä tarkkailemaan peltojaan, mutta ainakaan suurempia esiintymisiä ei ole havaittu.

Ministeri kävi paikalla

Ylä-Rakkola kutsui maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän tutustumaan peltonsa tuhoihin. Ministeri kertoi varsiyökköstuhojen olevan hänelle uusi asia.

"Tuhohan näytti totaaliselta osassa peltoja, ja laikuittaisia tuhoja on. Kyllä se on vakava paikka tuo yökkönen, joka tänne on hyökännyt", Leppä sanoo.

Ministerin mukaan ongelma on otettava vakavasti.

"Se voi olla hyvinkin laaja, ja tällaiset invaasiot ovat arvaamattomia. Ne voivat kasvaa hyvinkin nopeasti, ja niiden kanssa täytyy olla tarkkana. Meidän pitää pohtia säädöksiä niiltä osin, että ne ovat järkeviä."

Ylä-Rakkolan mukaan tuhoista ei ole tulossa viljelijälle korvauksia. Jos lajin torjuminen vaatii esimerkiksi laajaa maanmuokkausta, hän toivoo valtion tulevan asiassa vastaan. Tällä hetkellä maanmuokkaus vaarantaa viljelijän tuet.

Suurin huoli on kuitenkin se, voiko levittäytyä laajemmin Suomen viljapelloille.

 

Lähde: Yle

Ylä-Rakkolan osittain tuhottua peltolohkoa  (Kuva: Pyry Sarkiola / Yle)

Kommentit

Samankaltaista sisältöä