Olet täällä

IPCC:n uusin raportti varoittaa vakavista seurauksista, jos ilmastotoimiin ei ryhdytä nykyistä kovemmin

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi tänään uusimman raporttinsa. Jättimäiseen raporttiin on koottu yhteen kaikki ne vaikutukset, mitä maapallon keskilämpötilan 1,5 asteen nousulla on ihmiskunnalle ja ekosysteemeille.

1,5 asteen nousu on raportissa otettu tarkastelukohteeksi, sillä Pariisin ilmastosopimuksessa maat sitoutuivat toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajoitettua tähän lukemaan.

Yli kahden asteen lämpötilan nousua on tiedepiireissä yleisesti pidetty kriittisenä rajana.

Tämän hektisillä maiden päästölupauksilla ilmasto on lämpenemässä kolme astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.

Suomessa ja muualla pohjoisella pallonpuoliskolla lämpeneminen on vielä muuta maailmaa nopeampaa.

Ripeitä toimia koko maailmalta

Toistaiseksi ilmaston lämpeneminen on vielä mahdollista rajata 1,5 asteeseen, mutta toimia tarvitaan raportin mukaan heti. Jos päästöt pysyvät nykyisellä tasollaan, 1,5 asteen lämpötilan nousu on saavutettu jo 2040 mennessä.

1,5 asteen tavoitteeseen ei raportin mukaan päästä, elleivät kaikki maailman maat kiristä tuntuvasti päästötavoitteitaan.

"Lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa", IPCC:n puheenjohtajistoon kuuluva Debra Roberts arvioi raportissa ja Ylen uutisessa.

Lämpenemisestä aiheutuvia haittoja ovat IPPC:n ja Ilmatieteen laitoksen mukaan muun muassa merenpinnan nousu, tulvien paheneminen, kuivuus, myrskyjen voimistuminen ja muiden sään ääri-ilmiöiden yleistyminen sekä ilmastopakolaisuuden lisääntyminen. Ilmasto myös muuttuu tällä hetkellä niin nopeasti, että kasvit ja eläimet eivät ehdi sopeutua muutokseen.

Vaikutukset ovat sitä rajummat, mitä suuremmasta lämpötilan noususta on kyse.

Maatalous ja muut luontoon vahvasti sidoksissa olevat elinkeinot ovat ilmastonmuutoksen isoimpia kärsijöitä. Samaan aikaan niillä on myös ratkaisun avaimet käsissään.

Maa- ja metsätaloudessa mahdollisuus tuottaa lisää hiilensidontaa

Vaikka raportti maalaa realistisia uhkakuvia, se valaa myös toivoa, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola toteaa MTK:n tiedotteessa.

”Jos heti laitetaan päästöt kuriin, meillä on mahdollisuus pysäyttää lämpeneminen 1,5 asteeseen. Se vaatii nopeita toimenpiteitä kaikilta sektoreilta.”

Fossiilisten päästöjen vähentämisessä energia- ja liikennesektoreilla on Suomessa suuri rooli. Hiilensidonnassa taas viljelijöillä ja puuntuottajilla on iso merkitys, sillä peltoihin ja metsiin on mahdollista sitoa nykyistä enemmän hiiltä.

Ilmakehässä hiili lämmittää ilmastoa. Mitä enemmän hiiltä saadaan sitoutumaan peltoihin ja metsiin, sitä vähemmän sitä jää ilmakehään kasvihuonekaasuna.

”Maa- ja metsätalous ovat ne sektorit, jotka sitovat hiiltä. Meillä on paljon sidontapotentiaalia. Metsiemme kasvua voidaan lisätä ja peltojen kasvukuntoa parantaa. Mitä parempi sato on, sitä suurempi on kasvien juurten kasvu ja sitä paremmin samalla hiiltä sitoutuu maahan. Pitää ymmärtää, että hiilivarasto on maassa mutta myös esimerkiksi puurakentamisessa ja kiertävissä kuiduissa”, Pietola kertoo.

Maatiloilla keskitytään myös lisäämään energiaomavaraisuutta mm. biokaasulla ja aurinkoenergialla.

”Esimerkiksi viljaa pyritään kuivaamaan enenemissä määrin hakkeella. Täsmäviljelytekniikalla ja resurssitehokkuutta parantamalla saadaan vähennettyä maatalouden päästöjä energiaomavaraisuuden ohella. Maatalouden sivuvirrat on puolestaan yksi hyvä esimerkki, miten kiertotalouden eteneminen loisi Suomessa uusia avauksia maatalouteen ja päästöjen vähentämiseen”, Pietola kuvailee.

Lue myös: Lämpösumma saavutti uuden suomenennätyksen

 

Lähde: IPCC, Ilmatieteen laitos, Yle, Ilta-Sanomat

IPCC:n raportista koostettu tiivistelmä päättäjille

Kommentit

justjoo

Maatalouden "mahdollisuudet" ilmastonmuutoksen torjunnassa tarkoittaa suomeksi että muut saa jatkaa sikailuaan ylikorkeilla palkoilla ja lennellä kaukomaille kunhan viljelijöille annetaan pakkovelvoitteita esim syysmuokkauksen rajoitukset ja ties mitä ja arvatkaa kuka maksaa vaikka ei ole tulojakaan?

maijah

Juu näinhän se menee , sähkötulee seinästä ,lämpö patterista ,maito ja liha kaupasta . Pääasia että esim. leipä on aamulla leivottua. Paskat siitä mitä oikeasti tapahtuu ja mikä vaikkapa ulkomaan kukkien ja hedelmien hiilijalanjälki . Tehkäät siellä maalla lämpimikseen vaikka lapsia kunhan eivät sytytä uunia altapäin kun tulee päästöjä . Sitten ei tietysti kannattaisi syödä maalla tuoretta leipää, se kun pakkaa pierettämään liiallisesti nautittuna . Kyllä tässä vahvasti singaloituu tuo maksajan rooli meille "jusseille", olis vaan mistä maksaa.

Samankaltaista sisältöä