Olet täällä

EU:n maatalouspolitiikka uudistusten tarpeessa - uusia linjauksia tämän vuoden lopulla

Komissiolta odotetaan tämän vuoden lopulla uusia linjauksia EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP), Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa. CAP on nykyisin paljon muutakin kuin maatalouspolitiikkaa. Suurin haaste onkin, kuinka saada ympäristö-, maaseutu-, ilmasto- ja energiapolitiikat toimimaan yhdensuuntaisesti. Ongelmana on myös, että CAP ei nykyisellään pysty kunnolla reagoimaan muutoksiin eri jäsenmaissa.

Luke ja Pellervon taloustutkimus (PTT) järjestivät tänään tilaisuuden, jossa pohdittiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta ja sen uudistustarvetta.

PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuoren mukaan paineet EU:n maatalouspolitiikan budjettirahoitusosuuden pienentämiseksi ovat voimistuneet. Kilpailu EU:n julkisesta rahasta on kiristynyt, jonka takia maatalouspolitiikan on uudistuttava aikaisempaa nopeammin pysyäkseen yleisesti hyväksyttävänä.

Brexit hankaloittaa myös tilannetta. Britannian nettomaksujen menetys tarkoittaa Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan sitä, että EU-27-maiden pitäisi pulittaa jopa kolme miljardia euroa vuodessa lisää pitääkseen CAP-rahoituksen tämänhetkisellä tasolla.

Maataloustuet hehtaariperusteisista tuista kohti vastikkeellista tukea

EU:n maatalouspolitiikkaa on uudistettu vuodesta 1992 alkaen, ja tuotantomäärään sidoksissa olleesta hintatuesta on siirrytty hehtaariperusteiseen tilatukeen. Muutos on vähentänyt tukien aiheuttamia markkinavääristymiä. Tuen tason määrittävät kuitenkin edelleen epätasa-arvoiset historiaan perustuvat sopimukset.

”Tilatuen taso on korkein niissä vanhoissa jäsenmaissa, joissa saatiin kovimmat viljan hehtaarisadot ennen politiikkauudistusten aloittamista vuonna 1992”, Arovuori huomauttaa Luken tiedotteessa.

Niemen mukaan muutoksia on kuitenkin luvassa. Jatkossa maataloustukea tullaan maksamaan muustakin kuin raaka-aineen tuotannosta. EU:n tuki muuttuu entistä enemmän vastikkeelliseksi. Tuottajalle maksetaan esimerkiksi siitä, että hän edistää luonnon monimuotoisuutta tai torjuu ilmastonmuutosta, Niemi kertoo.

EU-tukien maltillisella alenemisella olisi Suomelle todennäköisesti vain vähäisiä vaikutuksia

Suomen maataloudessa EU-tukien osuus on ollut viime vuosina noin 70 prosenttia maatalouden kokonaistuista.

Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtosen mukaan taloudellisten mallien perusteella EU-tukien maltillisella alenemisella olisi vain vähäisiä vaikutuksia maataloustuotteiden tuotantoon Suomessa, jos tuotantoon sidottuja tukia ei alenneta. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kansallinen tukijärjestelmä säilyy ja maataloustuotteiden hintakehitys vastaa vähintään tuotantopanosten hintakehitystä.

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikalla voimakas vaikutus maatalouteen

Luken johtavan tutkijan Pasi Rikkosen mukaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksilla on suuri vaikutus suomalaiseen maataloustuotantoon ja elintarviketoimialan kasvumahdollisuuksiin, sillä ilmastopolitiikassa metsä- ja maatalous ovat samassa veneessä.

Viljelijöille tärkeitä ovat esimerkiksi EU:n päätökset LULUCF:stä, viljelypohjaisten biopolttoaineiden tukemisesta, maankäytön muutoksesta syntyvien päästöjen käsittelystä sekä maatalouden päästörajoituksista.

”Lähitulevaisuudessa maatiloilla investoidaan uusiutuvaan energiaan, kuten aurinkosähköön, maalämpöön ja biokaasulaitoksiin, joilla haetaan energiaomavaraisuutta. Tätä kautta maatiloille voi syntyä myös uutta energialiiketoimintaa”, Rikkonen toteaa tiedotteessa.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus

Kommentit

Samankaltaista sisältöä