Olet täällä

Maataloustuotanto ei ole keskittynyt suurille tiloille 20 vuoden aikana

Suomen maa- ja puutarhatalousyrityksistä suurimmat 20 prosenttia tuottivat 48 prosenttia Suomen maataloustuotannosta vuonna 2000 ja 55 prosenttia vuonna 2017, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa. Suomen maataloustuotannon keskittyminen suurille tiloille on ollut maltillista, eikä suurten yritysten osuus tuotannosta ole niin hallitseva kuin usein ajatellaan.

Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä on vähentynyt 2000-luvulla noin 78 000 tilasta vuoden 2017 noin 49 000 tilaan. Maataloustuotannon määrä ei ole kuitenkaan juurikaan vähentynyt, koska jäljelle jääneet tilat ovat laajentuneet. Näin tilojen keskikoon kasvu ei ole ollut pelkästään pienten tilojen lopettamisesta aiheutuvaa tilastollista kasvua. Tulokset perustuvat maatalous- ja puutarhayritysrekisteristä laskettuihin tuloksiin, joita voi nyt tarkastella Luken uudesta Maatalouden keskittymiskehitys -verkkopalvelusta.

”Julkisuudessa huomio on keskittynyt suuriin tiloihin. Suurimpien 20 prosentin tiloista on ajateltu virheellisesti tuottavan jopa 80 prosenttia Suomen maataloustuotannosta. Pienten ja erityisesti keskikokoisten tilojen merkitys on kuitenkin selvästi suurempi, minkä vuoksi ne tulisi huomioida Suomen ruokaturvaa tarkasteltaessa”, toteaa uudesta Taloustohtori-palvelusta vastaava erikoistutkija Arto Latukka.

Keskikokoisten tilojen tuotanto-osuus on merkittävä

Suomen maa- ja puutarhataloustuotannosta suurimmat 20 prosenttia yrityksistä tuottivat vuonna 2000 noin 48 prosenttia tuotannosta ja vuonna 2017 noin 55 prosenttia. Pienimmät 50 prosenttia tiloista puolestaan tuottivat 19 prosenttia tuotannosta vuonna 2017. Pienimpien ja suurimpien väliin jäävät 30 prosenttia tiloista tuottavat lähes tilamääräosuutensa mukaisesti 26 prosenttia tuotannosta.

Maitotiloilla vastaavasti suurten tilojen osuus oli 46 prosenttia, keskikokoisten 31 prosenttia ja pienten 23 prosenttia tuotannosta. Tuotanto sisältää kaiken yrityksissä tuotetun maatalous- ja puutarhatuotannon. Myyntiin päätyvien tuotteiden lisäksi tähän siis sisältyy myös omassa yrityksessä tuotetut ja käytetyt rehut.  

Peltoala ei ole keskittynyt, eläinyksiköt enemmän

”Suomen peltoala ei ole keskittynyt juuri lainkaan. Vuonna 2000 kaikki tuotantosuunnat huomioiden suurimmilla 20 prosentilla tiloista oli hallinnassaan 48 prosenttia peltoalasta ja vuonna 2017 noin 51 prosenttia”, Latukka jatkaa. Pellon saatavuus ja hinta sekä myös heikko kannattavuus ovat rajoittaneet suurempienkin kasvinviljelytilojen laajentumista.

Kotieläintiloja tarkasteltaessa eläinyksiköt ovat keskittyneet enemmän kuin peltoala. Suurimmilla 20 prosentilla kotieläintiloista oli hallussaan 48 prosenttia eläinyksiköistä vuonna 2000 ja 54 prosenttia vuonna 2017. Maitotiloilla luvut olivat 38 prosenttia vuonna 2000 ja 47 prosenttia vuonna 2017. Esimerkiksi ostorehujen lisääntynyt käyttö on mahdollistanut tämän voimakkaamman keskittymiskehityksen.

Tulokset Maatalouden keskittymiskehitys -palvelussa

Tulokset ovat nähtävissä Taloustohtori-sivustolla julkistetussa uudessa Maatalouden keskittymiskehitys -verkkopalvelussa. Tulokset perustuvat Luken laajennettuun maatalous- ja puutarharekisteriin, joka sisältää käytännössä jokaisen Suomen maatilan.

Maatalouden keskittymistä voi tarkastella tuotoksen, peltoalan tai eläinyksiköiden perusteella joko suuremmista tai pienemmistä tiloista lähtien. Tarkastelut tehdään aina tuotantosuunnittain, koska muuten suurimpien tilojen ryhmään voi erityisesti alueittaisissa tarkasteluissa sisältyä vain muutaman tuotantosuunnan edustajia, jolloin tulokset eivät huomioi alueen maatalouden tuotantorakennetta.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus

Kommentit

Samankaltaista sisältöä