Muun muassa otsikon kysymyksiä pohdittiin etenkin öljykasvien viljelyyn liittyen, kun 15 rapsin viljelijää kokoontui Satakunnan rapsiryhmän kasvukauden ensimmäiseen tapaamiseen Euraan. Ryhmän tapaamisessa kuultiin myös tuloksia viime kesän viljelykokeista sekä ajankohtaisia vinkkejä öljykasvien kasvinsuojelun suunnitteluun.

Erilaisia siemenmääriä - erilaisia strategioita

Avena teki viime kesänä kolme peltokoetta, joissa selvitettiin mm. kylvösiemenmäärän vaikutusta rapsikasvuston rakenteeseen ja satoon. Toisessa kokeessa kokeiltiin lisäksi kylvöä joka toisella vantaalla. ”Huolimatta kasvukauden kuivuudesta, korjattiin Inkoossa lopulta hyviä rapsisatoja”, Lassi kertoi. ”Näin olisi tuskin ollut, jos ennen juhannusta ei olisi satanut 20 mm ja vielä heinäkuun jälkeen saman verran.”

”Molemmissa kokeissa nähtiin viime kesänä ”oppikirjaesimerkki” siitä miten öljykasvit sopeutuvat kasvutilan mukaan”, Lassi kertoi. Kun siemenmäärä oli noin 50 kpl/m2 oli rapseissa noin 8-9 sivuhaaraa. Kun siemenmäärä kasvoi, väheni haaroittuminen sitä mukaa ja tiheimmissä kasvustoissa (150 kpl/m2 ja 200 kpl/m2) oli sivuhaaroja vain 3-4 kappaletta/kasvi. Litujen määrä kasvissa seurasi samaa kaavaa ja se laski noin 110 kappaleesta noin 60-70 kappaleeseen/kasvi vastaavilla tiheyksillä.

Kummassakaan kokeessa kylvösiemenmäärällä ei ollut lopulta suurta vaikutusta satoon (sadot 2300-2800 kg/ha). Suurimmat sadot saatiin hybridirapsilla noin 100-150 kpl/m2 siemenmäärillä ja populaatiolajikkeella vähän tätä korkeammalla siemenmäärällä, joka oli 150-200 kpl/m2. Pienemmillä siemenmäärillä sadot olivat hieman alhaisemmat. ”Kylvö joka toisella vantaalla onnistui ja se on yksi vaihtoehto, jos haluaa pienentää siemenmäärä, mutta se ei kylvökoneen säätöjen takia muuten onnistu”, Lassi kertoi. ”Oleellista ei ole niinkään minkä tarkan siemenmäärään valitsee, vaan se että kylvetyt siemenet saa pintaan ja kasvusto saa hyvän ja tasaisen startin”, Lassi päätti.

Koetuloksista voi lukea tarkemmin Käytännön maamies lehden huhtikuun numerosta!

Miten torjut rikat, entä tuholaiset?

Monella tilalla suunnitellaan viljelysuunnitelman ohessa kasvinsuojelua, vaikka varsinaisia päätöksiä sen suhteen tehdään tiloilla vasta kasvukauden tilanteen mukaan. Pasi Nummela Viljelijän Avena Berneriltä kertoi öljykasvien kasvinsuojelusta. Rikkakasvien torjunnasta keskusteltiin ja rapsiryhmästä useampi oli onnistuneesti kokeillut tai kokeilemassa rapsilla CLEARFIELD-viljelymenetelmää. Jääntirapsien torjunta kannattaa ottaa seuraavina vuosina huomioon, mutta se hoituu oikeilla valmistevalinnoilla kyllä.

Tuholaisten torjunnassa tarkkailu ja reagointi torjuntakynnysten ylittyessä on tärkeää. ”Rapsikuoriaisa lähdetään monesti torjumaan vähän liian myöhään, kun ne ovat jo nuppujen kehittyessä lehtien suojassa ehtineet aiheuttaa syöntivioituksia”, Nummela pohti. Tarkkailu riittävän aikaisin on siis tarpeen. ”Rapsikuoriaisissa on myös Suomessa havaittu pyretroideja kestäviä kantoja ja jos tästä on omalla tilalla kokemusta, tai epäilee asiaa, tulee torjuntaan käyttää muun vaikutustavan valmisteita (mm. Avaunt, Biscaya, Mavrik)”, Nummela kertoi. Valmisteita vaihtamalla estetään kestävyyden muodostumista.

Lopuksi keskusteltiin myös öljykasvien lannoituksesta. ”Peruslannoituksen voi jakaa esim. kahteen osaan ja lisälannoitus kannattaa antaa riittävän aikaisin”, Nummela kertoi. Oikea ajankohta on ruusukevaiheen lopussa tai varrenkasvun alussa. Hivenravinteiden puutoksia voi täydentää lehtilannoituksella. Öljykasvit hyötyvät etenkin rikistä ja boorista.

Ovatko suunnitelmat kasvukauden osalta valmiit?

Tapaamisen lopussa palattiin otsikkoon ja edeltävään kasvukauteen. Nyt suunnitelmia tehdessä on hyvä pohtia mitä viime kesältä jäi oppina matkaan ja mitä sen perusteella pitäisi tehdä ehkä toisin. Kasvukauden sääolosuhteet olivat kyllä poikkeavat.

Entä mikä uusi kiinnostaisi? Ryhmäläisten kanssa keskusteltiin mm. siitä, että ruiskutusten yhteydessä voi olla hyvä jättää edes pieniä käsittelemättömiä nollaruutuja (kasvinsuojelu tai lannoitteet), joissa voi vertailla eroja. Kylvösiemenmäärän säätöä, tai kylvöä joka toisella vantaalla voi kokeilla myös vain osalle lohkoa ja seurata sen vaikutuksia.

Rapsiryhmä kokoontuu seuraavan kerran pellon pientareella arvioimaan rapsien kasvua ja viljelytoimenpiteitä.

Vielä ehdit tilata rypsin ja rapsin kylvösiemenet

Viljelijän Avena Bernerin valikoimasta löytyy hyviä rypsi- ja rapsilajikkeita vielä tämän kevään kylvöille! Tutustu valikoimaan tarkemmin täältä ja ota pian yhteyttä Viljelijän Avena Bernerin asiantuntijoihin!

Satakunnan rapsiryhmä on ProAgrian koordinoima pienryhmä, jossa on mukana noin 15 viljelijää. Ryhmää vetää Mari Koskela ProAgria Länsi-Suomesta. Viljelijän Avena Berneriltä rapsiryhmässä ovat mukana Matti Koskela ja Pasi Nummela. Pienryhmissä on tarkoituksena löytää parhaita käytäntöjä ja oppia toisilta. Länsi- Suomessa toteutettavat Aikaa On -hankkeen pienryhmät löytyvät täältä