Vilja-alan yhteistyöryhmän puintiseurannan mukaan puinnit ovat viikon aikana edistyneet jonkin verran, vaikka sateet keskeyttivät sadonkorjuuta. Sato näyttää edelleen määrän suhteen vähintäänkin kohtuulliselta.

Erityisesti myöhäisten kevätvehnien osalta on kuitenkin riskinä, ettei kaikkea saada korjattua. Myös kevätöljykasvien sadonkorjuu on venymässä pitkälle syksyyn.

Laatu on tähän mennessä ollut tavanomainen, mutta heikkenee kasvukauden edetessä. Syyskylvöala jää viimevuotisesta koko maassa ja erityisesti ruista on saatu kylvöön vain vähän.

Torajyvää rukiissa

Uudellamaalla ensimmäisissä ohraerissä hehtolitranpainot ovat olleet paikoitellen matalat, syysvehnillä normaalitasoa. Sadot vaikuttavat kuitenkin määrällisesti hyviltä. Rapsia ja myöhäisiä kevätvehnälajikkeita voi jäädä korjaamatta.

Kymenlaaksossa puitujen erien laatu on ollut tavanomainen ja hehtolitranpainot kohtuullisia tai jopa hyviä. Syysvehnien valkuaispitoisuus on ollut kohtuullisella tasolla, mutta rukiissa on havaittu torajyviä poikkeuksellisen paljon.

Varsinais-Suomessa laatutietoja ei ole vielä saatavilla. On kuitenkin tiedossa, että syysvehnillä on alhaista valkuaista ja rukiissa on esiintynyt paikoin torajyviä.

Osa sadosta jäänee puimatta

Satakunnassa ohran laatu vaihtelee; lakoutuneissa kasvustoissa on heikohkot hehtopainot, mutta pystykasvustoista melko hyvät. Ensimmäisissä kauranäytteissä on ollut vihreitä jyviä melko paljon.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa satoa todennäköisesti jää puimatta, jos aurinkoisia päiviä ja sateetonta jaksoa ei tule. Litisteviljojen osalta puinnit ovat pisimmällä, vain harva tila on päässyt puimaan kuivattavaa viljaa.

Etelä-Pohjanmaalla hehtopainot ovat olleet paikoitellen melko korkeita. Suurin osa viljoista ei ole vielä tuleentunut ja puintikosteudet ovat olleet erittäin korkeita. Halla on aiheuttanut ongelmia ja heikentänyt laatunäkymiä. Puimatta jää näillä näkymin rapsia, hernettä, härkäpapua ja todennäköisesti myös kevätvehnää.

Kasvukausi jopa neljä viikkoa jäljessä

Etelä-Karjalassa vain syyskasvit on pääasiassa puituna, myös kauraa ja ohraa ehdittiin aloittaa ennen sateita. Kasvustoja voi jäädä puimatta jonkin verran, jopa 20 prosenttia ja ensimmäisiä merkkejä tähkäidännästä on jo nähtävillä.

Pohjois-Karjalassa puitu sato on ollut laadultaan keskimääräistä. Kasvukausi on 3–4 viikkoa jäljessä ja vielä on vaikea arvioida paljonko jää puimatta.

Etelä-Savossa sadon laatu vaihtelee kohtalaisesta heikkoon. Myöhemmät kaurat, vehnä, härkäpapu sekä rapsit ja rypsit ovat käytännössä aloittamatta ja osa jäänee korjaamatta.

Pohjois-Savossa määrä ja hehtolitranpaino olisivat hyvällä tasolla, kunhan sato saataisiin pois pellolta. Puinnit ovat nelisen viikkoa jäljessä normaalista.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä, VYR