Farmitin ammattimatka suuntautui keväiseen, vaikkakin hyvin harmaaseen Iso-Britanniaan 10.-12.4.2018. Mukana matkalla oli reipas 20 henkeä, joista noin puolet viljelijöitä ja puolet alan yritysten edustajia. Matkan järjesti Farmimatkat Oy.

Alla kuvapäiväkirjan ensimmäinen osa, olkaa hyvät!

Päivä 1

Farmitin Ammattimatkan ensimmäinen vierailukohde oli Rothamstedin tutkimuskeskus Hertfordshiressä. Riippumaton maatalousalan tutkimuskeskus on toiminut jo 175 vuotta ja työllistää tällä hetkellä yli 600 työntekijää.

Tutkimusaseman kasvintuotannon tutkimuksen johtaja tohtori Malcolm J. Hawkesworth esitteli vierailun aluksi tutkimusaseman toimintaa ja historiaa.

Kasvihuoneilla tutustuttiin tarkemmin rapsin tutkimusohjelmaan. Tutkimuksessa on löydetty tiettyjä mekanismeja, jotka säätelevät rapsin siemenkokoa. Tutkimuksessa keskitytään tällä hetkellä siemenen koon ja määrän väliseen yhteyteen ja sitä kautta satotasojen nostamiseen.

Rothamstedin tutkimusasemalla on vaikuttava arkisto, josta löytyy vuodesta 1843 alkaen muun muassa maa- ja jyvänäytteitä sekä näytteitä lannoitteista ja lannasta. Näitä näytteitä käytetään edelleen osana tutkimusta esimerkiksi tautiresistenssien tutkimiseksi. Arkistossa on yhteensä yli 300 000 näytettä. Arkistoon voi tutustua myös sähköisesti tästä.

Tutkimuskeskuksen Broadbalkin koekenttä on yksi vanhimmista agronomisista tutkimuksista maailmassa. Tutkimus on aloitettu vuonna 1843. Tutkimuksen kohteena on syysvehnä.

Broadbalkin koekentällä tutkimuksen alkuvuosina parhaat satotasot liikkuivat 3 000 kg/hehtaari tasolla. Tänä päivänä satoennätys on 13 000 kg/hehtaari.

Koekentillä tutkitaan myös typpivalumia. Alkuperäiset ojitukset ovat vuudelta 1849, jotka ovat osittain korvattu vuonna 1993. Koekentällä voi vierailla myös videon kautta. Videoon pääset tästä.

Rothmastedissa tutkimuksen apuna käytetään laajalti drone-koptereiden kasvustoista kuvaamaa materiaalia. Dronet ottavat tuhansia kuvia erilaisilla kameroilla, esimerkiksi lämpökameroilla, joita yhdistetään tietokoneella. Lämpökameran kuvaamaa materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kasvin vesitalouden tutkimiseen.

Tutkimuskeskuksella on myös yksi erillinen koekenttä, jonka yllä kulkee laatuaan maailman ensimmäinen jättisuuri kamerayksikkö. Kamera liikkuu kiskoilla kasvustoa kuvaten. Kentälle on tarkoitus kylvää kevätvehnää, mutta sääolosuhteiden vuoksi kylvötyöt eivät ole vielä onnistuneet tänä vuonna.