Olet täällä

Luomu.fi: Yleisiä vinkkejä kasvukunnon ylläpitämiseen – myös tavanomaisessa viljelyssä

Maan kasvukunnon parantamisessa on paljon mahdollisuuksia. Vinkkejä kasvukunnon kehittämiseen antoi yliopistotutkija Tuomas Mattila Luomupäivillä Porissa viime viikolla, kertoo Luomu.fi -sivusto.

Maan kasvukunnon hoito on peltoekosysteemin hoitamista siten, että hiili ja ravinteet kiertävät hallitusti, rakenne säilyy hyvänä ja taudit ja tuholaiset hallinnassa. Näissä kaikissa pieneliötoiminta on ratkaisevan tärkeässä roolissa.  Kasvukunnon eri osatekijät koostuvat maan kemiallisista, fysikaalisista ja biologisista ominaisuuksista.

Määrätietoisuutta kasvukunnon parantamiseen

Kasvukunnon kehittämisen vaatii määrätietoisuutta ja suunnitelmallisuutta. Kasvukunnon nykytilaa tulisi seurata tekemällä riittävästi erilaisia analyysejä ja tarkempia havaintoja pelloilla. Tuloksia tulisi osata tulkita kullekin lohkolle oikein ja tehdä oikeita johtopäätöksiä, joiden pohjalta suunnitellaan maan kasvukuntoa parantavia toimenpiteitä. Toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuus vaatii seuraamista, ja tarvittaessa korjaavia tai täydentäviä toimenpiteitä.

Kasvukunnon puutteet

Syitä heikkoon kasvukuntoon on tunnistettu käytännön maatilojen ongelmalohkoilla useita.

Kuivatus voi olla ongelmalohkoilla puutteellista ja rakenne on liian tiivis, jotta maa läpäisisi sadeveden riittävän nopeasti ja juuret pääsivät kasvamaan pienellä vastuksella.

Savimaiden lisäksi fysikaalisen kasvukunnon puutteita esiintyy myös karkeilla kivennäis- ja eloperäisillä mailla.
Karkeilla mailla ravinteiden multavuus ja varastointikyky, eli kationinvaihtokapasiteetti, ovat alhaisia. Kaliumin puute on yleistä, hivenravinteista puuttuu booria ja mangaania sekä sivuravinne rikkiä. Savimaiden kalsiumin ja magnesiumin suhde on liian magnesium-valtainen, jolloin maa on herkkä tiivistymään sateisina kausina.
Karkeamaiden ongelmalohkoilla murukestävyys on heikko ja lieroja esiintyy kaikilla maalajeilla vähän. Pieneliöstön ravinnoksi sopivaa helppoliukoista hiiltä on liian vähän suhteessa helppoliukoiseen typpeen.

Kunnostukseen sopivat yhdistelmät

OSMO-hankkeen tutkimuksessa huonokuntoista savimaata kunnostettiin varmistamalla salaojien toimivuus, perkaamalla piiriojat ja tasaamalla pellon pinta. Lohkon kuivatusta parannettiin täydennyssalaojituksella.

Eloperäistä ainesta lisättiin kotieläinten lannoilla ja viljelemällä ruisvirna- ja italianraiheinävaltaista seosta, joka niitettiin kahdesti.

Liian alhaista Ca:Mg-suhdetta korjattiin käyttämällä kipsiä, tiivis ruokamultakerros ja pohjamaan yläosa kuohkeutettiin jankkuroimalla. Syysviljojen osuutta viljelykierrossa lisättiin kevätviljojen osuutta vähentämällä.
Boorin ja mangaanin saannista huolehdittiin hivenlannoittein.

Ratkaisuja kasvukunnon parantamiseen

Hyvä kuivatustilanne on tärkeää. Eri toimenpiteiden yhdistelmät parantavat kasvukuntoa parhaiten ja niiden tulee olla räätälöityjä kullekin lohkolle ja lohkon osalle.

Boorilannoitus toimii, kalium- ja rikkilannoitus ei aina toimi, murukestävyys laskee nurmiviljelystä muokkaukseen siirryttäessä, perunanviljely on maaperälle kuormittavaa ja siinä on merkittävä maan tiivistymisriski.

Vuorovaikutus hyödyllistä

Lopuksi Mattila kehotti päivien osanottajia etsimään naapurista tai kauempaakin sopivan viljelijän, jonka kanssa voi paneutua kasvukunnon kehittämiseen, tai vaihtoehtoisesti perustamaan 2-5 viljelijän ryhmän, jolle pyytää avuksi neuvojan.

Ilmaisia ilmakuvia kannattaa katsella. Peltoja on syytä tutkia myös pintaa syvemmältä kaivamalla niihin kuoppia lapiolla. Kasvukunnon parantamiseen kannattaa suunnitella budjetti.

Mattila T.J. Kuinka kasvukuntoa kehitetään 2018 

 

Lähde: Luomu.fi

Kommentit

Samankaltaista sisältöä