Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa artikkelissa tarkasteltiin maiseman monimuotoisuuden, torjunta-aineiden käytön ja kukinta-ajan vaikutusta rypsin hyönteispölytykseen. Näistä kukinnan ajankohdalla oli eniten vaikutusta pölytyksen onnistumiseen, SYKE tiedottaa.

Pölyttäjien kukkavierailut ja siementen määrä litua kohti olivat korkeimmillaan myöhään kukkineilla rypsipelloilla. Tulos saattaa selittyä tarhamehiläisten ja kimalaisten yhdyskuntien kasvulla rypsin kukintakauden aikana.

Voimakkaimmin pölyttäjien määrä lisääntyi kesän aikana niiden peltojen joukossa, joilla ei käytetty torjunta-aineita. Pölyttäjien monimuotoisuutta puolestaan lisäsi ympäröivän maiseman monimuotoisuus.

Toisaalta, kukinnan ajankohta ei vaikuttanut rypsin kokonaissatoon, sillä aikaiset rypsit hyödynsivät pidemmän kasvuajan tuottamalla enemmän haaroja ja kukkia. Kokonaissato nousi torjunta-aineiden käytön lisääntyessä.

Kotimainen pölytystutkimus tulee tarpeeseen

Suomessa hyönteispölytteisten viljelykasvien kuten rypsin heikko satokehitys on herättänyt viime vuosina huolta puutteellisesta pölytyksestä. Silti pölytyksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu Suomessa hyvin vähän.

Kotimaista pölytystutkimusta kaivataan SYKEn mukaan kipeästi, sillä maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa niin viljelykasvivalikoima, pölyttäjälajisto kuin maatalousmaisemakin poikkeavat eteläisemmistä maista.

Late flowering time enhances insect pollination of turnip rape -julkaisu Journal of Applied Ecology -tiedesarjassa. (Vain tiivistelmä vapaasti luettavissa.)

Lähde: Suomen ympäristökeskus