24.08.10

Öljykasvit

Öljykasvien viljelyalaa on mahdollista lisätä selvästi, sillä sadolle on kysyntää sekä elintarvikkeena, rehuna että bioenergiana. Öljykasveista on viljelyssä Suomessa pääasiassa rypsin ja rapsin kevätmuotoja ja nykyään jonkin verran myös näiden lajien syysmuotoja.

Markkinahintatietoihin

Rapsi
Öljykasvien viljelyalaa on mahdollista lisätä selvästi, sillä sadolle on kysyntää sekä elintarvikkeena, rehuna että bioenergiana. Öljykasveista on viljelyssä Suomessa pääasiassa rypsin ja rapsin kevätmuotoja ja nykyään jonkin verran myös näiden lajien syysmuotoja.

Öljykasvien hyvä esikasviarvo on kiistaton. Ne sopivat viljelykiertoon joka viides vuosi. Tiheämpi viljely lisää satoa alentavien möhöjuuren ja pahkahomeen esiintymisriskiä lohkolla.

Öljykasvien viljely onnistuu parhaiten hyväkuntoisilla poutimattomilla mailla. Viljelyä tulee välttää herkästi kuorettuvilla, tiivistyneillä tai rikkakasvien valtaamilla lohkoilla. Runsasmultaisilla mailla öljykasvit kasvavat pitkiksi ja reheviksi, mikä lisää laon ja pahkahomeen riskiä. Pellon pH:n ja ravinnearvojen tulisi olla vähintään tyydyttävällä tasolla.

Laji- ja lajikevalinta tulee tehdä tuotanto-olojen ja maalajin mukaan. Rapsi on rypsiä satoisampi, mutta vaativampi ja kasvuajaltaan pidempi.

Öljykasvit tarvitsevat tasapainoisen lannoituksen, sillä ne ovat lannoituksen suhteen viljoja vaativampia. Lannoitus voidaan tehdä kerran keväällä tai jakaa kahteen osaan satotavoitteista riippuen. Lannoituksessa on otettava huomioon, että öljykasvit tarvitsevat selvästi enemmän booria ja rikkiä kuin viljat.

Öljykasvien kasvinsuojeluun tulee panostaa. Tärkeimpiä vaiheita ovat taimettumisvaiheen kirppatarkkailu, oikea-aikainen rikkakasvien torjunta, kuoriaisten tarkkailu nuppuvaiheesta alkaen sekä pahkahomeen torjunta tarvittaessa kukintavaiheessa.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja