Olet täällä

Ruokaviraston Viljaseula 2018 kertoo viljasadon laadun

Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuoden 2018 viljasadon laadusta Viljaseula 2018 -julkaisussa, jonka tulokset perustuvat Ruokaviraston viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaan. Viljaseula kokoaa keskiarvotietoja viljan laadusta usealta vuodelta viljalajeittain. Tulokset edustavat tilatason tietoa käytännön viljelyksiltä.

Kasvukausi 2018 oli poikkeuksellisen kuiva, mikä vaikutti viljasadonlaatuun ja määrään. Kaikilla viljalajeilla mitattiin korkeita proteiinipitoisuuksia ja leipäviljojen sakoluvut olivat korkeita. Vehnän laatu oli ennätyksellisen hyvä, mutta sadon määrä jäi pieneksi. Kasvukauden kuivuus heikensi erityisesti kauran laatua. Kauran hehtolitrapaino jäi matalaksi ja pieniä jyviä oli edellisiä vuosia enemmän.

DON-hometoksiinipitoisuudet pieniä

DON-hometoksiinipitoisuuksien osalta tilanne on edellisvuosia parempi pitoisuuksien ollessa vuonna 2018 selvästi matalampia. Kauralla tai kevätvehnällä tutkituista näytteistä vain noin kahdella prosentilla mitattiin pitoisuuksia, jotka ylittivät EU komission elintarvikkeille asettamat raja-arvot. Laatuseurannassa DON-toksiinipitoisuus määritettiin vain kaura- ja kevätvehnänäytteistä perustuen Ruokaviraston riskiarvioon.

Kauran hehtolitrapaino matalalla

Kuivan kasvukauden seurauksena kauran hehtolitrapaino jäi matalaksi. Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino oli vuosikymmenen matalin. Elintarvikekauralla hehtolitrapainon tavoitteena laatuseurannassa pidettiin 58 kiloa, jonka saavutti vain 4 prosenttia kaikista kauranäytteistä.

Rehukauran 52 kilon hehtolitrapainotavoitteen täytti 60 prosenttia kaikista näytteistä ja 66 prosenttia luomukauranäytteistä. Jyväkoko oli edellisvuosia pienempi; lähes 70 prosentissa kauranäytteistä pieniä jyviä oli yli 5 prosenttia.

Laadukasta kevätvehnää

Vuoden 2018 kevätvehnäsadolle ominaista oli erittäin hyvä laatu, mutta kuivuuden vuoksi aiempia vuosia pienempi sato. Vehnän proteiinipitoisuus oli ennätyksellisen korkea, sakoluku hyvä ja hehtolitrapaino riittävän korkea, joten vehnänlaatu oli erinomainen.

Kaikista vehnänäytteistä peräti 80 prosenttia täytti seurannan laatutavoitteet. Laatutavoitteena pidetään viljasadon laatuseurannassa vähintään 78 kilon hehtolitrapainoa, vähintään 180 sakolukuaja vähintään 12,5 prosentin proteiinipitoisuutta.

Rukiilla runsaasti torajyväpahkoja

Ruisnäytteistä yli 80 prosenttia täytti laatuseurannan rukiilla käytetyt tavoitteet eli sakoluku oli vähintään 120 ja hehtolitrapaino vähintään 71 kiloa. Sakoluku oli korkea 95 prosentilla näytteitä. Hehtolitrapaino oli riittävän korkea 82 prosentilla ruisnäytteistä.

Rukiilla esiintyi runsaasti torajyväpahkoja. Torajyviä saa olla käsittelemättömässä viljassa korkeintaan 0,05 prosenttia näytteen painosta. Neljäsosalla näytteistä ylittyi suurin sallittu pitoisuus.

Rehuohralla korkea proteiinipitoisuus

Ohranäytteistä yli puolet ja luomuohrasta kolmannes saavutti ohran 64 kilon hehtolitrapainon tavoitteen. Rehuohran proteiinipitoisuus oli korkea, keskimäärin 12,4 prosenttia. Mallasohran laatutavoitteet täytti alle kolmannes näytteistä. Mallasohran laatutavoitteina pidettiin 9,0–11,5 prosentin proteiinipitoisuutta ja riittävää isoa jyväkokoa. Haasteena tällä kasvukaudella oli sekä liian korkeaproteiinipitoisuus että liian pieni jyväkoko.

 

Lähde: Ruokavirasto Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2018

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä