Ruokaviraston kasvianalytiikka ja Luonnonvarakeskus julkaisivat tärkeimmät tiedot kotimaisen viljan viljelyaloista, viljasadosta ja sadon laadusta. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tutkimustulokset julkaistiin syksyllä 2023 Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelussa (Avoin tieto: kasvit) ja tulokset on yhdistetty Luonnonvarakeskuksen lopullisen satotilaston kanssa. Alueelliset tiedot on esitetty vuodelta 2023, keskilaadun tiedot vuosilta 2005–2023 ja luomuviljan tiedot vuosilta 2013–2023.

viljasadon_laatu_2005-2023.pdf

Kevätvehnällä korkea proteiinipitoisuus

Syksyn 458 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 175 miljoonaa kiloa eli 38 prosenttia ja 282 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 39 miljoonaa kiloa eli 14 prosenttia oli hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaisen vähimmäispitoisuuden tavoite lasketaan 11,0 prosenttiin, täytti kevätvehnäsadosta 38 ja syysvehnäsadosta 56 prosenttia oheisen vaatimuksen. Kevätvehnällä yleisimmin näytteen sakoluku oli alle 180 sekuntia ja syysvehnällä valkuainen alle 11,0 prosenttia, jos oheinen laatutavoite ei täytynyt.

Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku oli 188 ja syysvehnän 318 sekuntia. Syysvehnän sakoluvut olivat korkeita, 94 prosentissa tutkituista syysvehnänäytteistä sakoluku oli yli 180. Vastaava osuus kevätvehnällä oli 46 prosenttia. Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus 15,0 prosenttia oli korkea, mutta syysvehnällä jäätiin alle pidemmän ajan keskiarvon proteiinipitoisuuden ollessa 11,3 prosenttia. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino oli 78,7 kiloa ja syysvehnä 81,0 kiloa.

Kevätvehnänäytteistä 17 prosentin kohdalla laatua heikensi myös pikamenetelmällä mitattu elintarvikeraja-arvon 1250 µg/kg ylittävä DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinipitoisuus.

Rukiin keskimääräinen sakoluku oli 142 sekuntia ja hehtopaino 77,2 kiloa. Rukiin 90 miljoonan kilon sadosta 51 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120.

Kaurasato: DON-hometoksiineja löytyy

Kaurasadosta 81 prosenttia eli 813 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 52 kiloa. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti kymmenen prosenttia sadosta eli 97 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta lähes kolmannes oli hehtopainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä on enintään 7 prosenttia.

Kauran keskimääräinen hehtopaino oli 54,4 kiloa, mikä on noin kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi. Kauran jyväkoko oli pidemmän ajan keskiarvoa parempi, kun pienten jyvien määrä oli keskimäärin 6,0 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 12,9 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani oli näytteillä 3 200 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio vuonna 2022 oli 3 900 kiloa hehtaarilta.

Kaurasadossa löytyi DON-hometoksiineja, mikä heikensi sadon laatua. Noin viidennes tutkituista näytteistä ylitti pika-analyysillä mitattuna EU-lainsäädännön DON raja-arvon elintarvikekauralle (1750 µg/kg). Myöhemmin syksyllä puitujen erien keskimääräiset DON-pitoisuuden nousivat ja alueellista vaihtelua esiintyi. Satakunnassa, Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa on tutkittujen näytteiden perusteella suurin riski, että elintarvikekäytön raja-arvo ylittyy.

Tänä syksynä kauranäytteistä mitattiin myös hyvin korkeita DON-tuloksia, jolloin pitoisuus ylitti rehukäytön suositusarvon (8000 µg/kg). Kotieläintilojen olisi tärkeää tietää kauran hometoksiinipitoisuus ennen sen käyttöä rehuna. Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät kaupalliset laboratoriot sekä teollisuuden ja viljan vastaanotto.

Ohran hehtopaino kevyt

Rehuohrasadosta 46 prosenttia eli 402 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa, mikä on yli puolet vähemmän kuin 2022. Keskimääräinen hehtopaino oli 62,8 kiloa. Ohran hehtopaino laski lähes kolme kiloa vuodesta 2022. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 12,7 ja tärkkelyspitoisuus 59,5 prosenttia. Ohran jyväkoko oli pienempi kuin vuonna 2022.

Mallasohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 12,1 ja lajittelutulos 86,2 prosenttia. Mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset täytti 43 prosenttia mallasohrasadosta eli 81 miljoonaa kiloa. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.

Tietojen taustaa

Tiedot saatiin yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan viljanäytteiden tutkimustulokset ja Luonnonvarakeskuksen satotilaston tiedot. Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin noin 1300 viljelijälle. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja. Taulukossa on myös luomuviljan keskilaatutiedot. Laatutavoitteet ovat tilastossa vuosittain vakioitu ja ne on johdettu keskimääräisistä peruslaadun tavoitteista.

Viljasadon laatu ja määrä -taulukko

Viljasadon määrästä tietoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.

Viljasadon laadusta tietoa Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelussa (Avoin tieto: kasvit)

Lisätietoa Ruokaviraston kasvianalytiikkayksiköstä

lähde: ruokavirasto.fi