Olet täällä

Maan kasvukunto ja maaperän monimuotoisuus heikkenevät - Mistä apu?

Maatalousmaat ovat menettäneet merkittävän osan hiilivarastoistaan viimeisten vuosikymmenien aikana. Tehokkaat maanmuokkausmenetelmät, runsas kasvinsuojeluaineiden ja keinolannoitteiden käyttö sekä viljelyn monokulttuuri aiheuttavat muun muassa maan eroosiota, ravinteiden liiallista huuhtoutumista ja johtavat maan rakenteen tiivistymiseen.

Maan kasvukunnon heikentyminen voi näkyä maaperäeliöiden toiminnan häiriöinä tai se voi muuttaa eliölajiston keskinäisiä suhteita ja rakennetta. Lopputuloksena voi olla ravinneköyhä, tuottamaton ja viljelijälleen hyödytön pelto. EU on nyt herännyt maatalousmaiden maaperän biologisen monimuotoisuuden huolestuttavaan vähenemiseen.

Viime kesänä käynnistyi EU:n Horisontti-ohjelman rahoittama SoildiverAgro-projekti. Sen tavoitteena on maaperän biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen edistämällä uusia tai jo olemassa olevia viljelymenetelmiä, satotasoja ja laatua kuitenkaan unohtamatta. Hankkeessa tutkimusta tehdään kuudella maantieteellisellä alueella Suomesta Välimerelle asti. Suomessa projektia koordinoi Luonnonvarakeskus.

Ensin luodaan Euroopan laajuinen kokonaiskuva viljelymaan monimuotoisuudesta

Tutkimusprojekti käynnistyi toden teolla syksyllä 2019, kun kaikilla mukana olevilla kuudella ilmastoltaan erilaisella vyöhykkeellä otettiin maanäytteitä sekä tavanomaisesti että luomuviljellyiltä vehnäpelloilta. Tarkoituksena on kartoittaa eurooppalaisten viljelymaiden maaperäeliöiden, kuten lierojen, sukkulamatojen ja mikrobien monimuotoisuutta yhdessä erilaisten maaperän rakennetta ja terveyttä kuvaavien mittareiden kanssa.

Tavoitteena on saada ensimmäistä kertaa kokoon kattava aineisto, jonka avulla saataisiin uutta tietoa ilmastoltaan ja olosuhteiltaan hyvin erilaisten eurooppalaisten viljelymaiden maaperäeliöiden monimuotoisuuden nykytasosta ja niihin kullakin alueella vaikuttavista tekijöistä.

Viljelijät mukana alusta asti, menetelmistä käytäntöön sopivia

SoildiverAgro-projektissa on otettu hankkeen alusta alkaen mukaan viljelijöiden ja muiden maataloussektorin toimijoiden näkemykset ja mielipiteet. Näin varmistetaan keskittyminen viljelymaiden oikeisiin ongelmiin ja käytäntöön sopiviin ratkaisuihin.

Projektissa käynnistetään tänä vuonna yhteensä 15 peltokoetta, joista kolme sijaitsee Suomessa varhaisperuna- ja vehnäpelloilla. Kaikkiaan eri peltokokeissa selvitetään muun muassa erilaisia viljelykiertomenetelmiä, parempia kasvituholaisten torjuntajärjestelmiä, kerääjä- ja pyydyskasvien käyttöä, erilaisten maatalouden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä maanparannusaineina ja erilaisia maanmuokkausmenetelmiä.

Peltokokeilla kasvatettavien kasvien kasvua, terveyttä, satotasoja sekä maaperän ominaisuuksia ja eliöiden monimuotoisuuden muutoksia seurataan yhteensä kolmen vuoden ajan. Viljelijöiden kiinnostus viljelymenetelmiä kohtaan ja menetelmien vaikutus tilan talouteen ratkaisevat lopulta niiden käyttökelpoisuuden.

SoildiverAgron toivotaan tuottavan paljon uutta tietoa, jonka pohjalta voidaan laatia ohjeistuksia paremmille viljelymenetelmille. Tavoitteena on, että menetelmät turvaisivat terveen ja toimivan monimuotoisen maaperän, ja että niiden avulla kestävää maanviljelyä elinkeinona voitaisiin onnistuneesti jatkaa myös alati muuttuvissa olosuhteissa.

Lisätietoa hankkeen etenemisestä löytyy sivulta SoilDiverAgro tai Facebookista (kumpikin englanniksi).
 

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

 

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä