Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat lopulliset satotilastot vuoden 2019 viljasadon laadusta ja määrästä.

Vehnän ja rukiin hehtopainot korkeita

Vuoden 2019 vehnäsadon laatu jäi edellisen vuoden huipputasosta matalampien valkuaispitoisuuksien vuoksi. Vehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus laski viime vuodesta peräti kaksi prosenttiyksikköä. Kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 13,5 prosenttia ja syysvehnän 11,6 prosenttia.

Puolet kevätvehnäsadosta täytti kaikki laatuseurannan käyttämät vähimmäistavoitteet (hlp 78, sakoluku 180, valkuais-% 12,5). Kaikista analysoiduista näytteistä 91 prosenttia ylitti em. rajan hehtolitranpainon osalta, 78 prosenttia sakoluvun osalta ja 67 prosenttia valkuaispitoisuuden osalta. Syysvehnäsadon matalan valkuaispitoisuuden vuoksi siitä alle kolmannes täytti kaikki seurannan vehnän laatutavoitteet.

Syysvehnän ja rukiin keskimääräiset hehtopainot olivat koko 30 vuoden seurantajakson korkeimmat. Ruissadosta lähes 90 prosenttia oli hehtopainoltaan vähintään 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120 sekuntia.

Kauran hehtopainot erinomaisia

Kauran hehtopainot olivat erinomaisia, sillä keskimääräinen hehtopaino 56,5 kiloa oli lähes neljä kiloa korkeampi kuin 2018. Kaurasadosta noin 90 prosenttia täytti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtopainotavoitteen, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vastaava osuus vuonna 2018.

Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti noin 40 prosenttia sadosta, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli vain 2 prosenttia. Pieniä jyviä oli edellisvuotta vähemmän.

Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 12,8 prosenttia.

Mallas- ja rehuohran jyväkoko suuri

Rehuohrasadosta lähes 80 prosenttia oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 11,7 prosenttia. Rehuohrassa pieniä jyviä oli keskimäärin 1,6 prosenttia, joka on matalin osuus 20 vuoden seurantajaksolla.

Mallasohranäytteistä 99 prosenttia täytti mallasteollisuuden käyttämän lajitteluasteen laatutavoitteen (jyväkoko 2,5 mm lajittelussa ≥85 %). Mallasohranäytteistä ja -sadosta kuitenkin vain noin puolet täytti mallasteollisuuden laatutavoitteista sekä valkuaispitoisuuden että lajitteluasteen vaatimukset, sillä laatua heikensi korkea valkuaispitoisuus (keskim. 11,7 %).

Kevätvehnän ja kauran DON-pitoisuudet matalia

Vuonna 2019 kevätvehnän DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus oli alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon (1250 mikrogrammaa/viljakilo) lähes kaikissa näytteissä.

DON –hometoksiinit eivät aiheuttaneet ongelmia myöskään kauralla. Tutkituista näytteistä vain noin kaksi prosenttia ylitti elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetetun DON raja-arvon (1 750 mikrogrammaa/kilo). Vuonna 2017 lähes joka kolmannen näytteen DON-pitoisuus oli liian suuri elintarvikekäyttöön.

Katso täältä Ruokaviraston kasvianalytiikan ja Luken julkaisema taulukko, joka sisältää laajemmin tietoa viljan viljelyaloista, sadosta, sadon laadusta sekä alueelliset tiedot vuodelta 2019, keskilaadun tiedot vuosilta 2005 – 2019 ja erikseen tiedot luomuviljalta vuosilta 2013 – 2019.

Tietoa satotutkimuksen suorittamisesta löytyy Ruokaviraston sivuilta

Lähde: Ruokavirasto