Vuonna 2019 maatilojemme käytössä oleva maatalousmaa oli yhteensä 2 273 000 hehtaaria. Viljelyalassa ei ole tapahtunut viime vuosikymmeninä suuria muutoksia, vaikka maatilojen määrä on vähentynyt ja on nyt 46 800.

Vuoden 2019 neljän miljardin kilon viljasato tuotettiin noin miljoonan hehtaarin alalla. Ohran kylvöala oli edelleen kaikista viljoista suurin (455 100 ha) ja kauran toiseksi suurin (319 400) ha. Sekä ohran että kauran kylvöalat kuitenkin pienenivät, kumpikin kaksi prosenttia. Sen sijaan vehnän ja rukiin kylvöalat kasvoivat edellisvuodesta, vehnäala 206 400 hehtaariin (kasvua 9 %) ja ruisala 38 300 hehtaariin (kasvua huikeat 121 %).

Rehunurmialan kasvu jatkui ja oli 786 200 ha. Tätä suurempi se on viimeksi ollut vuonna 1995. Edelliseen vuoteen verrattuna ala kasvoi 23 600 hehtaarilla (+3 %).

Erikoiskasveista perunan kylvöala oli noin 22 000 hehtaaria ja sokerijuurikkaan 11 000 ha. Herneen kylvöala oli 14 000 ja härkäpavun 17 700 hehtaaria, joka pieneni 10 % edellisvuodesta. Öljykasvien viljelyalan pieneneminen oli raju, sillä rapsiala (19 100 ha) oli 38 % pienempi ja rypsiala (17 600 ha) 36 % pienempi kuin edellisvuonna. Härkäpapuala pieneni kymmenesosan 17 700 hehtaariin. Kuminan tuotantoala on reilussa vuosikymmenessä kasvanut lähes tyhjästä 24 000 hehtaariin.

Puutarhakasvien ala oli 16 000 hehtaaria, eli kasvoi 4 %. Kesantoala sen sijaan pieneni 10 % ollen 222 100 hehtaaria.

Eri viljelykasvien kylvöalojen kehitystä vuodesta 1910 lähtien voi tarkastella alla olevista kaavioista.