Epävakaa sää hidastaa puintien etenemistä ja laskee puintilaatua

Korjaamattoman sadon laatu heikkenee puintien pitkittyessä, myös kantavuus alkaa muodostua ongelmaksi.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR seuraa puintien etenemistä viikoittain asiantuntijaraadin avustuksella ja on päivittänyt puintitilanneseurannan. Viimeisen viikon aikana on tehty yhä enemmän havaintoja kasvavista hometoksiinipitoisuuksista. Korjaamattoman sadon laatu heikkenee koko ajan puintien pitkittyessä eivätkä pellot pakoin enää tahdo kantaa.

Lue puintien etenemisestä lisää: Uusimaa | Kymenlaakso | Varsinais-Suomi | Satakunta | Kanta-Häme | Päijät-Häme | Pirkanmaa | Etelä-Pohjanmaa | Keski-Pohjanmaa | Pohjanmaa | Pohjois-Pohjanmaa | Kainuu | Keski-Suomi | Etelä-Savo | Pohjois-Savo | Pohjois-Karjala | Etelä-Karjala

Katso aikaisempien viikkojen taulukot ja kartat puintien etenemisestä: Viikko 33 | Viikko 34 | Viikko 35 | Viikko 36 | Viikko 37

Maakuntakohtaiset syksyn puintitilanteet

Uudellamaalla puituna on pinta-alasta noin puolet. Viljoista puituna on eniten kauraa, myös ohraa ja vehnää on saatu puitua kohtuullisen laajoja pinta-aloja. Herne saadaan todennäköisesti tämän viikon aikana puitua, mutta härkäpavun ja kevätöljykasvien kanssa saatetaan olla myöhemmin ongelmissa, sillä ne eivät ole vieläkään valmiita puitaviksi.

Syysvehnäpinta-ala tulee jäämään aiotusta, sillä pellot ovat olleet liian märkiä kylvöille.

Varsinais-Suomessa puituna on noin 45 % viljapinta-alasta ja puinteja jatketaan heti, kun se vain on mahdollista. Sateita on ennustettu alueelle myös tällä viikolla, mikä toteutuessaan pitkittäisi yhä puinteja. Viljan laadut eivät ole olleet hyviä, hehtolitrapainot ovat olleet alhaisia ja tähkäidäntää esiintyy paikoin runsaasti. Kaura on alkanut tummumaan eteläisessä osassa maakuntaan jatkuvien sateiden seurauksena. Kevätviljojen sadonmenetykset tulevat olemaan alueella huomattavat.

Syysviljoja on kylvetty peltojen vapautuessa uusille kasveille. Aikaisimmin kylvetyt syysvehnät ovat orastuneet kauniisti, syysvehnän kylvöt jatkuvat edelleen.

Kymenlaaksossa puituna on noin 40-60 %, mutta osa tiloista ei ole vielä päässyt edes aloittamaan puinteja. Sateet ovat hidastaneet puinteja ja heikentäneet näin sadon laatua. Erityisesti vehnät kärsivät laadun heikkenemisestä niiden seisoessa pellolla odottamassa puinteja. Myös ohran ja kauran laatu heikkenee homeiden vuoksi. Kaurat ovat olleet tähän asti odotettua parempia ja vihreitä jyviä ei ole ollut puidun sadon joukossa niin paljon kuin pelättiin. Homeet ja donit eivät ole vielä olleet suuri ongelma. Satotasot vaihtelevat erittäin paljon jopa tilan sisällä eri lohkojen välillä. Osa lohkoista jaksanut antaa normaalin sadon (hyvärakenteiset ja hyvän multavuuden ansiosta) ja osalla lohkoista, varsinkin ohralohkot, ovat kasvustot kuolleet pystyyn.

Peltojen kantokyky on kovilla. Osa pelloista pehmentynyt liian pehmeiksi eivätkä kanna enää koneita. Syysvilja-alat ovat jäämässä pieniksi sateiden vuoksi.

Satakunnassa puinnit eivät ole paljoa edenneet viime viikosta js puituna on noin 20 % pinta-alasta. Viljaa lakosi loppuviikosta jonkin verran sateiden seurauksena. Jos ennusteen mukainen säärintama saapuu Suomeen, niin vaarana on laatujen nopea heikkeneminen.

Syysviljoilla on tehty Satakunnassa kahukärpäshavaintoja.

Hämeessä puituna on 35-50 %. Päijät-Hämeessä ohra vaikuttaisi olevan suurimmaksi osaksi rehulaatuista. Puitu vehnäkään ei täytä elintarvikelaadun kriteerejä, joten se tulee menemään lähes kokonaan rehuksi. Kaura on kevätviljoista poikkeus, sillä se on tähän asti ollut elintarvikelaatuista. Herneen, härkäpavun ja öljykasvien satomääriä ja -laatuja ei vielä osata arvioida.

Ruista päästiin kylvämään tavallista vähemmän. Nyt pyritään kylvämään mahdollisimman paljon syysvehnää, mutta pellot ovat hyvin märkiä, mikä vaikeuttaa kylvöjä.

Pirkanmaalla puituna on 30-40 % puitavasta pinta-alasta. Korjuukausi on venymässä poikkeuksellisen pitkäksi. Lokakuulle jää runsaasti puitavaa, mikä lisää laaturiskiä, kuivatuskustannuksia ja korjaamatta jäävän sadon määrää. Tällä puintikaudella on puitu enemmän kauraa kuin ohraa, kauran valmistuttua ohraa nopeammin. Osa öljykasveista vielä kovin vihreitä.

Syysrukiin kylvöt on saatu valmiiksi, mutta vehnän kylvöt ovat vielä kesken. Syysvehnän pinta-ala voi näin ollen jäädä aiotusta.

Etelä-Pohjanmaalla puituna on 40 % puitavasta pinta-alasta. Etenkin ohra- ja öljykasvisato on jäämässä totutuista satomääristä. Laadullisesti puitu sato on ollut tähän mennessä kohtuullista. Ohralla on ollut jonkin verran hometta. Keskiviikolle ennustettu saderintama keskeyttäisi puinnit pahasti ja heikentää peltojen kantavuutta. Maanantaina ja tiistaina pyritään puimaan mahdollisimman paljon.

Pohjanmaalla puituna on 60 % pinta-alasta. Heikoista kasvustoista huolimatta viljan hehtolitrapainot ovat olleet lähellä normaalia, johtuen myös pitkistä kuivausajoista, jolloin vilja on ehtinyt hioutua ja puhdistua kuivurissa pitkään. Normaalia heikompi sato on nopeuttanut puinnin edistymistä, kun kuivattavat ja käsiteltävät viljamäärät hehtaaria kohti ovat normaalia pienempiä. Tämä on myös vähentänyt puintiaikana kauppaan tulevan viljan määrää, kun tilojen varastot ovat riittäneet sadolle.

Kiinnostus syysvehnän viljelyyn on lisääntynyt ja kiinnostus rukiiseen on vähentynyt. Olosuhteet syyskylvöille ovat tähän asti olleet erinomaiset ja oraat ovat hyviä, tästä eteenpäin sateet ja maan märkyys alkavat haitata kylvötöitä.

Pohjois-Pohjanmaalla puituna on 45 % pinta-alasta. Sato vaikuttaa määrällisesti normaalilta. Kauran ja ohran jyväpainot ovat olleet normaalilla tasolla. Hometoksiinipitoisuudet ovat olleet vielä alhaiset, eikä vihreistä jyvistä ole ollut ongelmaa.

Keski-Suomessa puituna on noin puolet pinta-alasta. Kauran hehtolitrapainot ovat olleet hyvät. Lajittelussa on ollut kevätviljoilla paljon pieniä ja vihreitä jyviä. Puintikosteudet ovat olleet melko korkeita, mikä tarkoittaa kuivauskustannusten kasvua. Pellot kantavat sateiden seurauksena huonosti.

Syysviljoja on kylvetty hyvin ja ne ovat alkaneet jo orastumaan.

Pohjois-Savossa puituna on suurin piirtein puolet pinta-alasta. Sato jää noin neljänneksen normaalista. Laatu on heikentynyt sateiden seurauksena.

Etelä-Karjalassa sato vaikuttaa määrällisesti normaalilta. Tähän mennessä puitujen viljojen laatu on ollut hyvä. Myöhäisemmät vehnälajikkeet valmistuvat epätasaisesti jälkiversonnan takia, minkä takia sakoluvut ovat tipahtaneet. Kaura on myös epätasaisia, mikä pitkittää korjuuta. Mustaruostetta esiintyy jonkin verran. Suklaalaikku on lopettanut härkäpavun kasvun eli se puidaan viimeistään lokakuussa. Viikonvaihteen sateet (40 - 60 mm) lakoonnuttivat herneen ja sen korjuu on paikoin hankalaa.

Pohjois-Karjalassa vihantaviljaksi arvioidaan menevän jopa 25 % pinta-alasta. Tähän vaikuttaa runsas jälkiversonta, sekä alueellisesti merkittävän ostajan lopettaminen. Puintikelit ovat olleet tähän asti tyydyttävät. Pieniä sateita on tullut viime päivinä. Satotasot ovat tavallisella tasolla. Tilakohtaiset vaihtelut ovat jälleen tällä kaudella suuria.

Mikä on VYRin puintiseuranta?

VYR seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa ja niiden pohjalta kirjoitettu uutisjuttu julkaistaan VYR sivuilla tiistaisin. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja