Vuoden 2019 viljasadosta riitti myös vientiin
Viljaa tuotettiin vuonna 2019 noin 3,9 miljardia kiloa, joka oli kaikkien viljojen osalta yli kotimaisen tarpeen.
Viljaa tuotettiin vuonna 2019 noin 3,9 miljardia kiloa, joka oli kaikkien viljojen osalta yli kotimaisen tarpeen. Viljan tuonti Suomeen oli historiallisen vähäistä heinäkuun 2019 ja kesäkuun 2020 välisenä ajanjaksona. Tärkein syy tähän lienee ollut se, että Suomessa korjattiin syksyllä 2019 suurin ruissato 30 vuoteen, eli lähes kaksinkertaisesti kotimaiseen tarpeeseen verrattuna. Toinen syy pieneen tuontimäärään oli suhteellisen hyvä sato myös vehnästä, ohrasta ja kaurasta.
Ohra on rehuviljoistamme tärkein vilja. Vuoden 2019 1,7 miljardin kilon ohrasadosta käytettiin puolet kotieläinten ruokintaan. Kaura ja vehnä ovat myös merkittäviä rehuviljoja – noin 40 prosenttia molempien sadosta päätyi rehuksi.
Suomalaista kauraa käytetään yhä enemmän ruoaksi. Kotimainen elintarviketeollisuus on lisännyt kauran käyttöä satovuoden 1995–96 noin 25 miljoonasta kilosta jo 138 miljoonaan kiloon. Kaikkea tätä kauramäärää emme käytä kotimaassa, vaan osa kaurajalosteista viedään ulkomaille. Lisäksi mitä todennäköisimmin Suomesta jyvinä viety kaura päätyy pääosin ruokakäyttöön.
Suurin osa viedystä viljasta on kauraa
Kotimainen viljan käyttö on vuosittain noin kolme miljardia kiloa, joten vuoden 2019 noin 3,9 miljardin kilon sadosta riitti siis vientiinkin. Yli puolet viennistä oli kauraa, yli 400 miljoonaa kiloa, mikä on suurin kauran vientimäärä 17 vuoteen. Ohraa ja vehnää vietiin myös eniten kolmeen satovuoteen.
"Suomesta viedään enemmän viljaa kuin tuodaan. Poikkeuksena ovat vain katovuodet. Lähihistoriassa kaksi peräkkäistä katovuotta 1987 ja 1988 käänsivät viljan tuonnin vientiä suuremmaksi", toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Kommentit