Puinnit ovat edenneet viikon aikana hyvin, paras viljasato tulossa kaurasta
Viimeisen viikon aikana puinnit ovat edenneet hyvällä vauhdilla monin paikoin hyvässä puintisäässä.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR seuraa puintien etenemistä viikoittain asiantuntijaraadin avustuksella ja on päivittänyt puintitilanneseurannan. Viimeisen viikon aikana puinnit etenivät ripeästi hyvässä puintisäässä. Kaurasato vaikuttaa hyvältä, mutta puintikauden edetessä laatutappioiden riski kasvaa kaikilla viljoilla.
Katso aikaisempien viikkojen taulukot ja kartat puintien etenemisestä: Viikko 33 | Viikko 34 | Viikko 35 | Viikko 36 | Viikko 37 | Viikko 38
Maakuntakohtaiset syksyn puintitilanteet
Uudellamaalla päästiin viikolla puimaan ahkerasti ja puituna on yhteensä 85 prosenttia puitavasta pinta-alasta. Puinnit etenivät ripeästi ja viikon sisällä on toiveena saada loput viljat puitua. Eniten puimatta on kevätöljykasveja.
Varsinais-Suomessa poutajakso auttoi puintien rivakkaa etenemistä. Puintikosteudet ovat olleet tähän asti siedettäviä runsaasta jälkiversonnasta huolimatta. Silti etenkin vehnää on jouduttu kuivaamaan pitkiä aikoja. Sadon joukossa on ollut paljon pieniä, vihreitä sekä rikkajyviä. Kaurat ovat tummuneet kosteassa säässä ja syysmyrkyt varisuttaneet puimatonta satoa, mutta tästä huolimatta parhaat sato-odotukset ovat tällä satokaudella kauralla. Vehnän sakoluku on puintien venyessä laskenut. Syysrapsien puinnit antavat yhä odottaa itseään, sillä kasvustot eivät ole vieläkään valmiit korjattaviksi.
Viimeisiä syysvehniä kylvetään lämpimässä syyskelissä. Varsinais-Suomessa kiinnostus syyskylvöisiä kohtaan on ollut kasvussa. Öljykasveja ja ruista on kylvetty runsaasti.
Kymenlaaksossa puinnit ovat loppusuoralla. Kaurasadosta odotetaan hyvää, muiden viljojen jäädessä totutusta satotasosta. Härkäpavun sato-odotukset tippuivat tavallisesta puoleen.
Satakunnassa viikon sademäärä jäi pelättyä pienemmäksi ja puinnit ovat jatkuneet hyvällä vauhdilla, eikä huomattavia määriä viljapeltoja jää puimatta. Satoarviot alueelta ovat olleet alakanttiin. Syysvehnän laatuun on oltu tyytyväisiä. Niiden valkuaispitoisuudet ovat olleet poikkeuksellisen korkeita. Kevätvehnät ovat olleet satotasoltaan melko alhaisia, mutta niidenkin valkuaispitoisuus on ollut hyvällä tasolla. Myös sakoluku on vielä täyttänyt myllyvehnän laatukriteerit. Ohra taas on ollut määrältään ja laadultaan keskimääräistä heikompaa. Myrskytuuli varisutti jonkin verran kauraa maahan. Myös ohraa lakoontui myrskyn seurauksena.
Tällä viikolla on kylvetty jonkin verran syysvehnää, mutta kylvöt alkavat olla lopuillaan.
Kanta-Hämeessä arvioidaan vehnän laadun olevan ainakin osin rehulaatuista. Rypsi ja rapsikasvustot ovat heikkoja ja niissä on paljon rikkakasveja. Ohra on jälkiversonut voimakkaasti etenkin kovilla mailla. Myös kaurassa ja vehnässä on jälkiversontaa. Kaurasato on viljoista onnistunein tällä satokaudella.
Syysviljoista rukiit on saatu kylvettyä, mutta vehnän kylvöt ovat vielä kesken.
Päijät-Hämeessä puintien edetessä viljojen hehtopainot ovat laskeneet. Alueen puinnit saataisiin viikon pitusessa poutasäässä valmiiksi. Kahukärpäset ovat vioittaneet ruista. Pellot ovat olleet niin pehmeitä, ettei torjuntatoimenpiteisiin ole päästy.
Etelä-Pohjanmaalla puinnit on saatu hyvissä keleissä valmiiksi ensi viikon loppuun mennessä. Satonäkymät ovat parantuneet puintikauden edetessä, mutta valitettavasti samanaikaisesti ovat laatutappiot kasvaneet. Vehnät ovat olleet kohtuullisen painoisia. Kaurojen painot ovat keventyneet puintikauden edetessä. Lakoontuneissa kaurakasvustoissa on ollut havaittavissa myös jyvien itämistä. Ohran laaduissa tulee olemaan suurta hajontaa.
Syysvehnän kylvöt ovat osin kesken, mutta muut syyskylvöt ovat valmiit. Orastuminen on ollut tasaista.
Pohjanmaalla saataneen lähes kaikki viljakasvit puitua syyskuun poutapäivien aikana. Viljan laatu on yleisesti ottaen hyvä, mutta vaihtelua löytyy tältäkin alueelta. Jäljelle jää vielä öljykasvi-, herne- sekä härkäpapukasvustoja. Härkäpavuista ainakin 20% on kehitysasteeltaan niin myöhäisiä, tai satotasoltaan heikkoja, jotta niitä ei kannattane puida. Useimpien kevätöljykasvilohkojen puinti venyy lokakuun puolelle.
Pohjois-Pohjanmaalla hometoksiinipitoisuudet ovat vielä olleet alhaiset sekä hehtolitrapainot viime vuotta korkeammat. Kaura- ja ohrasato on normaali.
Keski-Suomessa kauran uskotaan olevan laadultaan elintarvikekelpoista. Mallasohran suhteen ollaan vielä epävarmoja. Alueelle tehtävien syysviljojen kylvöt ovat valmiit.
Pohjois-Savossa viljojen hehtolitrapainot ovat jääneet hieman keskimääräisestä. Jyvien väritys vaihtelee suuresti punertavasta tummaan, joten laatuongelmia voi olla luvassa. Viime viikon runsaat sateet ovat pehmentäneet peltojen pinnat ja se vaikeuttaa puinteja. Loppuviikoksi on luvattu vähän sateita ja lämmintä säätä, joka helpottaa sadonkorjuuta. Tehokasta puintiaikaa ei ole enää tässä vaihteessa syksyä montaa tuntia vuorokaudessa ja kuivaus on myös hitaampaa kuivurissa.
Syyskylvöjä tehdään alueelle vähän ja tänä vuonna ne jäävät todella pienimuotoisiksi.
Etelä-Karjalassa myllylaatuista viljaa on arvioiden mukaan noin puolet puidusta sadosta. Kevätvehnällä jälkiversonta on aiheuttanut epätasaista valmistumista sekä sakoluvun vaihtelua. Syysvehnän kylvöt ovat lähes valmiit, eikä tuholaisista ole ollut haittaa syyskasvustoissa.
Pohjois-Karjalassa ajoissa puitu vilja on määrällisesti ja laadullisesti ollut hyvää. Alueella menee normaalia enemmän viljaa vihantarehuksi jälkiversonnan takia. Yhden ostajan poistuminen alueen markkinoilta on vaikuttanut puinti-innokkuuteen negatiivisesti ja osaltaan lisännyt vihantarehun määrää.
Kainuussa on saatu puitua 70 % puitavasta pinta-alasta. Kaikkia kevätviljoja on saatu puitua tasaisesti.
Mikä on VYRin puintiseuranta?
VYR seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa ja niiden pohjalta kirjoitettu uutisjuttu julkaistaan VYR sivuilla tiistaisin. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.
Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR
Kommentit