Olet täällä

Hanhipeltokokeilu käynnistyy Pohjois-Karjalassa

Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa hanhille osoitettujen peltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta ja hyväksyttävyyttä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Pellot perustetaan Pohjois-Karjalaan, jossa hanhet aiheuttavat etenkin kevätmuuton yhteydessä mittavia vahinkoja maataloudelle.

"Kiteelle ja Tohmajärvelle perustetaan neljä hanhipeltokokonaisuutta, joiden pinta-ala on yhteensä 328 hehtaaria. Pellot ovat maanviljelijöiden tähän tarkoitukseen vapaaehtoisesti luovuttamia", kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta.

Hanke tekee yhteistyötä Turun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Viljelijöiden kiinnostus hanhipeltokokeiluun oli myönteinen yllätys

Kesäkaudella 2021 hanhipeltokokeilussa on mukana kuuden viljelijän peltoja. Kaikkiaan yli kaksikymmentä viljelijää oli kiinnostunut kokeilusta.

"Pellot valittiin tutkimukseen siten, että saatiin mahdollisimman isoja ja yhtenäisiä peltoja alueilta, joilla on viime vuosina ollut erityisen runsaasti valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja. Muita kriteereitä olivat muun muassa mahdollisuus hanhien karkottamiseen ja vesistöjen läheisyys", Forsman kertoo.

Taloudellista tukea hanhipeltojen perustamiseen ei makseta, sillä se voitaisiin tulkita EU:ssa kielletyksi päällekkäistueksi. Tutkimukseen liittyvä hanhien karkottaminen auttaa kuitenkin maanviljelijöitä.

Karkotus tärkeä osa hanhipeltokokeilua

Hanhipelloilla valkoposkihanhet saavat rauhassa ruokailla ja niitä ei saa häiritä. Hanhia karkotetaan normaaliin viljelyyn tarkoitetuilta pelloilta. Muuttoaikojen ulkopuolella hanhipelloilta saa korjata sadon.

"Hanhipellon ja karkotuksen tarkoitus on ohjata hanhia normaalissa viljelyskäytössä olevilta pelloilta hanhipelloille, jossa ne saavat olla rauhassa. Näin pyritään vähentämään hanhien lentelyn linnuille aiheuttamaa energiankulutusta.  Samalla energiankulutuksen väheneminen vähentää ravinnontarvetta eli pelloille aiheutuvia vahinkoja", Forsman kertoo.

"Karkotusta ei kuitenkaan pystytä järjestämään koko Pohjois-Karjalan alueelle, vaan se kohdennetaan tutkimuksen kannalta tärkeille ja hallittavissa oleville alueille. Karkotusta tehdään toukokuussa 2–3 viikon ajan lähes vuorokauden ympäri. Karkotukseen osallistuu tutkijoiden lisäksi ympäristöministeriön erillisrahalla palkattuja hanhipaimenia", kertoo lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Hanhia karkotetaan myös laser-laitteilla ja laukausäänellä. Syksyllä tutkitaan myös viljelijöiden luvanvaraista ampumisella tapahtuvaa karkottamista.

Hanhipellot vain osaratkaisu

Hanhipeltojen ei oleteta ratkaisevan koko valkoposkihanhien aiheuttamaa ongelmaa maanviljelylle.

"Hanhipellot voivat ehkä olla osaratkaisu, jolla vahinkojen määrää ja sijoittumista pyritään kontrolloimaan. Tätä hanke tutkii. On kuitenkin selvää, että nykyisen suuruinen hanhipopulaatio tulee aiheuttamaan merkittäviä vahinkoja", Forsman toteaa.

"Teemme laaja-alaisesti työtä sen eteen, että vahingot viljelijöille jäisivät mahdollisimman pieniksi. Hanhipeltohanke on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Pyrimme myös mahdollisimman sujuvaan korvausten käsittelyyn ja olemmekin vahvistaneet viranomaisresursseja poikkeuslupakäsittelyyn. Kevään aikana hallitus antaa esityksen laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Sen tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamista", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Suomen yli muuttavan valkoposkihanhipopulaation koko on noin 1,3 miljoonaa lintua ja edelleen kasvava. Vahingot ovat paikoitellen mittavat. Viljelijöille maksettiin vuonna 2020 korvauksia 3,4 miljoonaa euroa.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus Luke

Kommentit

Samankaltaista sisältöä