Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) raadin mukaan puinnit ovat olleet viikon lähes pysähdyksissä. Puinteja on jouduttu viime viikolla tekemään sateiden välissä varsin märkiin kasvustoihin, mikä on nostanut kuivauskustannuksia.

Uudellamaalla puinteja on tehty noin viikon ajan sadekuurojen välissä. Viljan laadun pelätään kärsivän sateiden takia. Syyskylvöisistä lajeista syysöljykasvien kylvöt onnistuivat, mutta jatkuvien sateiden takia syysviljojen kylvöissä on ollut haasteita.

Varsinais-Suomessa sääennusteet povaavat yhä sateista viikkoa ja puimureiden pysymistä pois pelloilta. Puidun viljan laadut ovat olleet vielä melko hyvät jyvien keveyttä lukuun ottamatta. Nyt sateiden seurauksena tähkät ovat alkaneet tummua ja kasvustot lakoontua. Tähkäidäntää on havaittu jonkin verran. Pitkää korjuupoutaa tarvittaisiin kipeästi. Syyskylvöt ovat vaarassa, jos sateet jatkuvat. Myöhään kylvetty rypsi kukkii edelleen vielä paikoin.

Kymenlaaksossa osa tiloista ei ole päässyt vielä aloittamaan puinteja, ja osa tiloista on jo puintien suhteen valmiit. Salpausselän eteläpuolella ollaan puinneissa pitkällä, kun taas pohjoispuolella ollaan aivan alkutekijöissä. Eteläpuolella päästiin kylvämään toukokuussa, kun taas pohjoispuolella valtaosa kylvöistä tehtiin kesäkuussa. Sateet hidastavat puintien alkua ja kesäkuun viljakylvöksetkin alkavat olla vähitellen puintikuntoisia. Viime viikkojen suuren sademäärän pelätään heikentävän viljan laatua, niiden ollessa jo nyt hyvin vaihtelevia. Jos saadaan yhä runsaita sateita, eivät pellot kanna koneita, mikä hankaloittaisi tilannetta entisestään.

Kuivaa ja tuulista säätä kaivataan kipeästi myös syysvehnän kylvöjen takia. Syysöljykasveja on jonkin verran kylvetty ja niille taas sateet osuivat optimaaliseen aikaan.

Pirkanmaalla jatkuvat sateet ovat lähes pysäyttäneet puintien etenemisen viikoksi. Tälle viikolle luvatut sateet eivät helpota tilannetta.

Satakunnassa puintien edistyessä sadot vaikuttavat pienentyneen. Osa härkäpavuista jätetään puimatta erittäin heikon sadon takia. Myös heikoimpia viljapeltoja epäillään jäävän puimatta, koska ne eivät ehdi valmistua eikä niiden satotuotto kata korjuukustannuksia. Viljojen ja härkäpavun jälkiversonta on alkanut ja kasvustot ovat vihertyneet uudelleen. Laaturiski on nyt erittäin suuri ja mm. vehnän sakoluvuissa on havaittu laskua. Sateet ovat siirtäneet syyskylvöjä myöhemmäksi.

Keski-Suomessa puidun viljan laatu on hyvin vaihtelevaa. Maalajin vaikutus satoon on korostunut tällä kasvukaudella satotasoja tarkasteltaessa. Viime viikon aikana ei alueella puitu lähes lainkaan. Ohralla ja vehnällä alkaa olla suuri punahomeen riski. Tähkäitämistä on raportoitu ympäri maakuntaa.

Etelä-Pohjanmaalla puinnit ovat olleet lähes pysähdyksissä perjantaita lukuun ottamatta. Puitu vilja on ollut märkää, mikä lisää kustannuksia.

Pohjanmaalla pitkän kuivatusajan pohditaan vaikuttavan sadosta saatavaan katteeseen harmillisen paljon. Vehnän laatu on ollut vaihtelevaa ja nyt sateiden pelätään yhä laskevan sitä.

Pohjois-Pohjanmaalla ohrasadoksi arvioidaan 70 % tavanomaisesta, mutta kaurasadon arvioidaan olevan keskimääräinen vaikeasta kasvukaudesta huolimatta.

Etelä-Karjalassa ollaan puintien suhteen aivan alussa ja kasvustot olivat maanantaina vielä hyvin märkiä. Myös Etelä-Karjalassa on tehty havaintoja tähkäitämisestä.

Pohjois-Karjalassa toivotaan kunnon poutajaksoa. Sadon pelätään jäävän puoleen totutusta erittäin haastavan kasvukauden takia.

Pohjois-Savossa ei puitu viime viikolla. Maa ja kasvusto on märkää ja niiden pitää kuivua ennen kuin puimurit lähtevät liikenteeseen. Viljojen laatu on alkanut heikentymään; punahome ja tähkäidäntä lisääntyy. Loppuviikosta luvattu lämpimämpää ja poutaisempaa Pohjois-Savoon, jolloin toivotaan puintien onnistuvan. Kunnolla puintien arvioidaan lähtevän liikkeelle vasta syyskuun puolella.

Mikä on VYRin puintiseuranta?

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.

Raatilaisten antamat tiedot ovat maakuntakohtaisia arvioita. Tietoja tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon alueiden sisäinen vaihtelu.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR