Maatalouden vesistökuormitus vähenee nopeasti maanparannusaineilla – monipuoliset vinkit uudesta oppaasta
Luke yhdessä useiden tutkimuslaitosten ja neuvontajärjestöjen kanssa on julkaissut viljelijöille suunnatun oppaan oikean maanparannusaineen valinnalle.
Maanparannusaineet, kipsi, rakennekalkki ja kuitu, vähentävät tehokkaasti ja nopeasti peltojen vesistökuormitusta. Käsittelemällä peltolohkot maanparannusaineilla muutetaan pellon mururakennetta, minkä ansiosta maa-aines ja siihen sitoutunut fosfori pysyvät pellossa ja peltoviljelyn rehevöittävä vaikutus vähenee merkittävästi. Maanparannusaineet tulee valita peltolohkokohtaisesti.
Vesistöhyötyjen lisäksi peltolohko kestää myös paremmin erityyppisiä sääolosuhteita. Keväällä pelto kuivuu nopeammin ja kesäkautena se kestää selkeästi paremmin kuivia kausia.
Kipsi vähentää fosforin ja hiilen huuhtoutumista savimailta
Pellon kipsikäsittely vähentää merkittävästi pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista pelloilta. Se voimistaa fosforin sitoutumista maahiukkasten pinnoille, pitäen fosforin kuitenkin kasveille käyttökelpoisena. Kipsin vesiensuojeluvaikutus on parhaimmillaan savipelloilla.
Kipsi vähentää sekä maa-ainekseen sitoutuneen, että liuenneen fosforin huuhtoutumista. Vesiensuojeluvaikutusten lisäksi osa kipsiä käyttäneistä viljelijöistä on kertonut myös maan rakenteen parantuneen. Kipsin vaikutus on välitön ja silmin nähtävissä: valumavedet kirkastuvat. Kipsin teho kestää parhaimmillaan yli viisi vuotta.
Rakennekalkituksesta eniten hyötyä huonorakenteisilla savimailla
Rakennekalkki on savimaille soveltuva maanparannusaine, jossa peltomaa käsitellään sammutettua tai poltettua kalkkia sisältävällä kalkitusaineella. Rakennekalkitus eroaa tavallisesta kalkituksesta siten, että pH:n noston lisäksi sillä pyritään nopeasti ja pitkäaikaisesti vaikuttamaan savimaan mururakenteen parantamiseen.
Rakennekalkitus parantaa maan muokkautuvuutta ja rakennekalkittu peltolohko kuivuu nopeammin keväällä sekä liettyy vähemmän kuin kalkitsematon. Rakennekalkki parantaa kylvöalustaa savimaan murustumisen ansiosta ja tasalaatuisempi pintamaan murujakauma puolestaan vähentää haihduntaa, josta on etua erityisesti kuivina ajanjaksoina.
Rakennekalkitusta on tutkittu sekä laboratorio-oloissa että laajoissa peltokokeissa, joissa on toteutettu noin 200 hehtaarin rakennekalkitukset. Tutkimustulosten mukaan jo tonni aktiivista rakennekalkkia hehtaaria kohden vaikuttaa tehokkaasti vesistökuormituksen vähenemiseen. Suurin hyöty rakennekalkituksesta on savimailla, joiden mururakenne on huono ja johtoluku alhainen.
Maanparannuskuitu tehostaa mikrobien toimintaa
Maanparannuskuitua valmistetaan paperi- ja selluteollisuuden sivutuotteista joko kompostoimalla tai kalkkistabiloimalla. Kuidun vaikutus perustuu mikrobiologiaan, sillä kuidun hiili on mikrobien ruokaa. Hajottaessaan kuitua mikrobit erittävät liima-aineita, jotka yhdessä maahan muodostuvan sienirihmaston kanssa parantavat maamurujen kestävyyttä. Tämän seurauksena maa-aineksen ja siihen sitoutuneen fosforin huuhtoutuminen pellolta vähenee.
Luonnonvarakeskuksen sadesimulaatiokokeissa eroosio ja fosforikuormitus puolittuivat kuidun levitystä seuraavana kesänä. Vaikutukset olivat havaittavissa koko viisivuotisen tutkimusjakson ajan.
Uusi opas auttaa sopivimman maanparannusaineen valinnassa
Maanparannusaineita on tutkittu kattavasti, erityisesti ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella vuosina 2019–2021. Tutkimusten tulokset on koottu käytännönläheiseen oppaaseen, jonka avulla viljelijä voi valita kullekin peltolohkolle sopivan maanparannusaineen.
Opas on toteutettu Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Turun ammattikorkeakoulun, Pyhäjärvi-instituutin, Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen ja ProAgria Länsi-Suomen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki -opas löytyy täältä.
Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke) (Lue uutinen kokonaisuudessaan täältä.)
Kommentit