Viime syksynä Kipsi-hankkeen kipsin jakoalue laajeni Lounais-Suomesta kattamaan Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueita aina Ouluun saakka. Sisämaassa käsiteltävissä oleva peltoalue alkaa Ilmajoen, Seinäjoen ja Kauhavan seuduilta jatkuen rannikkoa kohti.

Kysyntä uudella alueella, varsinkin Pohjanmaalla, oli heti niin suurta, että sitä hämmästeltiin jopa ely-keskuksessa.

"Kysyntä oli niin suurta, ettei kaikille saatu toimitettua kipsiä. Kipsistä on tullut pelkästään hyvää palautetta", kertoo erityisasiantuntija Mats Willner Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Pohjalaisjoet ovat huomattavasti huonommassa kunnossa kuin muualla maassa. Tämä johtuu siitä, että maakuntien alueella on runsaasti maanviljelyä, ja ravinteet kuten fosfori pääsevät valumaan jokiin.

"Kipsillä voidaan vähentää fosfori- ja kiintoainekuormaa. Se sitoo sen maaperään", kertoo Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi.

"Fosfori säilyy kasveille käyttökelpoisena. Viljelijän tarvitsee laittaa vähemmän lannoitteita. Kipsi myös parantaa maan rakennetta ja vähentää hiilen huuhtoutumista pelloista."

Kipsiä annetaan viljelijöille ilmaiseksi, ja levityksen hoitaa ely-keskus. Levityksen ajankohdat ovat tiukat, jotta se ehditään tehdä muiden viljelytoimenpiteiden lomassa.

Kesällä vesistoissä runsaasti ravinteita

Näytteenotoissa on huomattu, että etenkin kesällä jokien ravinnemäärät lisääntyvät, kun vedet ovat alhaalla ja virtaamat heikkoja.

"Ravinteiden lisääntyminen vaikuttaa siihen, mikä on veden happamuus. Kesällä on lämpimät vedet ja virtaamat heikkoja."

Elokuun epävakainen sää tuo muutoksen jokivirtaamiin. Viime viikonlopun sateiden takia vesimäärät lähtivät jo nousuun ja näin näyttää jatkuvankin.

"Virtaamat kasvavat ja samalla vedet viilenevät. Lähiviikot näyttävät hyvinkin sateisilta. Vedet saattavat nousta tulvakorkeuksiin. Toisaalta rankkasateet kuivan ajan jälkeen tuovat vesistöihin ravinteita", sanoo Myllyniemi.

Lähde: Yle (Koko uutinen täällä.)