Poutajakso pelasti viljankorjuuta osittain, mutta keskisato jäämässä kahteen tonniin

VYRin uusimman puintiseurannan (päivitetty 11.9.) mukaan puinnit ovat vihdoin edenneet koko maassa poutaisen sään myötä. Selvää jo on, että kaikkea viljaa ei enää saada korjattua. Keskimääräinen satotasoarvio liikkuu noin 2 tn/ha tasolla, mutta hajontaa on valtavasti.

Puintien eteneminen alueittain

Puituna Puituna
11.9.2023 11.9.2023
Uusimaa 70-80 % Pohjanmaa 45-55 %
Varsinais-Suomi 50-60 % Keski-Pohjanmaa 60-80 %
Kymenlaakso 60-80 % Pohjois-Pohjanmaa 65-75 %
Kanta-Häme 35-50 % Etelä-Karjala 45-55 %
Päijät-Häme 50-60 % Pohjois-Karjala 70-80 %
Pirkanmaa 40-45 % Etelä-Savo 50-65 %
Satakunta 30-40 % Pohjois-Savo 50-70 %
Keski-Suomi 50-65 % Kainuu
Etelä-Pohjanmaa 45-60 %
Huom!: Vaihtelu alueiden sisällä voi olla merkittävää.

Viljojen puintitilanne näyttää viime päivien poudasta huolimatta heikolta. Kevätviljojen satotaso vaihtelee tietojen mukaan voimakkaasti, keskiarvona keskimääräistä heikompi 2 t/ha. Monin paikoin korkeampi satotaso oli kasvuston puolesta mahdollinen, mutta läpikasvaneet rikkakasvit, lakoontuminen ja tähkäidäntä ovat heikentäneet puintikelpoisen viljan määrää merkittävästi.

Puintivuorossa viimeisenä on vehnää, kauraa, ohraa ja öljykasveja, joiden osalta puinti-ikkuna on monin paikoin laadullisesti sulkeutumassa. Poutainen keli sallii vielä puintien jatkumisen, mutta riskinä on syyssateiden alku, jonka myötä puimattomat alat jäävät korjaamatta.

Laadukas viljasato tänä vuonna harvassa

Laadullisesti kevätviljojen tilanne ei ole kehuttava, jyväkokoa kuvataan pieneksi, homeita on ilmaantunut sekä monin paikoin myllyä varten viljelty vilja päätyykin kotieläintiloille. Viranomaistaholta suosituksena on seurata aktiivisesti hometilannetta, sekä teettää viljasta DON – analyysit.

Viljan valkuaispitoisuus on ensimmäisten tietojen valossa tänä vuonna keskimääräistä alhaisempi.

Viljalajeittain tilanne vaihtelee, osa kyselyn vastauksista kuvastaa haasteita kauralla ja etenkin vehnällä, kun toisaalta molempien viljalajien kehitystä ja laatua kehutaan. Enemmistö vastaajista kuvailee haasteita, joten onnistumiset ovat tänä vuonna harvassa. Suurena riskinä on, että myllyt ja rehutehtaat joutuvat hylkäämään viljaeriä tavanomaista suuremmissa määrin, mikäli laatu osoittautuu kelvottomaksi.

Herne onnistui paikoin jopa hyvin, härkäpapu ei lainkaan

Valkuaiskasvien osalta herneen tilanne vaihtelee, kyselyn tiedoissa on ilmennyt hyviä satoja, sekä täysin lakoontuneita suurialaisia kasvustoja, jotka jäävät maahan.

Härkäpavun kehityksessä trendi on selkeämpi, kasvukautta pidetään täysin epäonnistuneena, eikä merkittäviä satoja ole odotettavissa. Alkukesän kuivuus ja loppukesän kosteus olivat otollisia rikkakasveille, jotka tehokkaampina kilpailijoina syrjäyttivät härkäpavun täysin, eikä puinti onnistu. Valitettavasti kasvustoja on jouduttu murskaamaan, jotta syyskylvöt ovat saatu alkuun.

Syyskylvöt ovat laajalti käynnissä, mutta kuten aiempinakin viikkoina, syysviljojen alan ennustetaan laskevan keskimääräisestä ainakin kymmenyksellä. Sääolot ovat nyt avaimena, mikäli olosuhteet sallivat, kylvöjä jatketaan ja syysviljojen tilanne voi vielä parantua. Riski on kuitenkin olemassa myös toiseen suuntaan.


VYRin puintiseuranta seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysytään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä. VYR on päättänyt jatkaa puintiseurantaa vielä vähintään kahden viikon ajan. VYR jatkaa puintiseurantaa vielä kahden viikon ajan, 26.9.2023 asti.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR (Koko uutinen täällä.)

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja