Kaurasadossa positiivisinta normaalia parempi jyväkoko

Kauran keskimääräinen hehtopaino on tähän mennessä tutkituissa näytteissä 54,3 kiloa, mikä on noin kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi. Kuitenkin 78 prosenttia näytteistä täyttää rehukäyttöä kuvaavan hehtopainon tavoitteen 52 kiloa. Elintarvikekäyttöä kuvaavan mittarin mukaan 13 prosenttia näytteistä täyttää vähintään 58 kilon hehtopainon tavoitteen.

Kauran jyväkoko on parempi kuin pidemmän ajan keskiarvo, kun pienten jyvien määrä on keskimäärin 5,5 prosenttia.

Kauralla satoarvion mediaani on laatuseurantaan tähän mennessä kirjattujen näytteiden osalta 3 400 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 3 900 kiloa hehtaarilta.

DON- hometoksiinit heikentävät kauran mutta myös kevätvehnän laatua

DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinit heikentävät kaurasadon laatua tänä vuonna. Noin 15 prosenttia tutkituista näytteistä ylittää pika-analyysillä mitattuna EU-lainsäädännön DON raja-arvon elintarvikekauralle (1750 µg/kg).

DON-pitoisuuksissa on ollut nousua puintiajankohdan edetessä, mutta myös alueellista vaihtelua. Satakunnassa, Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa on tutkittujen näytteiden perusteella suurin riski, että elintarvikekäytön raja-arvo ylittyy.

Tänä syksynä kauranäytteistä on mitattu myös hyvin korkeita DON-tuloksia, jolloin pitoisuus ylittää rehukäytön suositusarvon (8000 µg/kg). Tämän vuoksi kotieläintiloilla olisi tärkeää tietää kauran hometoksiinipitoisuus ennen rehukäyttöä.

Tänä vuonna myös kevätvehnällä on mitattu aiempaa useammin DON-hometoksiinipitoisuuksia. Elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetettu DON raja-arvo (1250 µg/kg) on ylittynyt pikamenetelmällä mitattuna näytteissä noin viidenneksessä tutkituista näytteistä.

Kevätvehnän proteiinipitoisuus korkea, sakoluvut matalia sekä kevätvehnällä että rukiilla

Tähän mennessä tutkituista kevätvehnänäytteistä noin kolmannes (37 %) on proteiinipitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia, sakoluvultaan vähintään 180 sekuntia ja hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa. Kevätvehnällä lähes puolet näytteistä on sakoluvultaan alle 180, minkä lisäksi matala hehtopaino on myös syynä, etteivät edellä mainitut laatutavoitteen kriteerit tänä vuonna täyty.

Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 194 ja syysvehnän 308 sekuntia. Syysvehnän sakoluvut ovat korkeita, 90 prosentissa tutkituista syysvehnänäytteistä sakoluku on yli 220.

Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 78,8 kiloa ja syysvehnän 80,9 kiloa.

Valkuaispitoisuus on kaikissa tutkituissa kevätvehnänäytteissä hyvä. Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus on korkea (15,0 prosenttia), mutta syysvehnällä jäädään alle pidemmän ajan keskiarvon keskimääräisen proteiinipitoisuuden ollessa 11,1 prosenttia.

Rukiin keskimääräinen sakoluku on 133 sekuntia ja hehtopaino 77,3 kiloa. Noin puolessa tutkituista ruisnäytteistä on sakoluku alle 120.

Rehuohra kevyttä

Rehuohran keskimääräinen hehtopaino on 63,2 kiloa. Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 64 kilon hehtopainon laadun täyttää noin 40 prosenttia tutkituista näytteistä, mikä on tällä mittarilla matalin tulos vuosikymmenen aikana. Vuonna 2022 vastaavasti 70 prosenttia täytti tämän laatutavoitteen.

Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,6 ja tärkkelyspitoisuus 59,6 prosenttia.

Ohran jyväkoko on pienempi kuin vuonna 2022, kun pieniä jyviä (alle 2,2 mm seulan) on keskimäärin 6,9 prosenttia.

Ajantasaista tietoa viljasadon laadusta päivittyy säännöllisesti Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolle.

Lähde: Ruokavirasto (Koko uutinen täällä.)