Kestorikkakasvien torjunta

 

Vadelmaviljelykset ovat monivuotisia ja viljelyn aikana tehokkaaseen kestorikkakasvien torjuntaan ei ole mahdollisuutta. Vadelmalla ei voida käyttää sivelykäsittelyä glyfosaatin kanssa liian suuren vahingoittumisriskin vuoksi!

Viljelyksillä olisikin tärkeää pyrkiä hävittämään kestorikkakasvit jo lohkon perustamisvaiheessa.

Kestorikkakasvien torjunta viljelmän perustamisvaiheessa

Viljelmän perustamisvaiheessa on syytä varata vähintään kaksi kasvukautta lohkon valmisteluun, jotta myös kestorikkakasvit voitaisiin torjua. Marjaviljelmäksi valittu lohko jätetään kyntämättä viimeisen sadonkorjuun jälkeen. Seuraavana kesänä lohko ruiskutetaan Rambo 360:lla tai Roundup Bio:lla. Jos torjuttavana on vain juolavehnää voidaan ruiskutus tehdä jo heinäkuun puolivälissä. Jos torjuttavana on pelto-ohdake, peltovalvatti tai leskenlehti tehdään ruiskutus elokuun lopulla korkeimmalla käyttömäärällä. Lohko voidaan kyntää matalaan sen jälkeen kun rikkakasvit ovat ruskettuneet.

Jos edellämainittujen lisäksi lohkolla on peltopähkämöä, rikkanenättiä tai rantaminttua tehdään ruiskutus vieläkin myöhemmin. Lohkoa ei saa kyntää ruiskutuksen jälkeen. Seuraavana vuonna viljellään viljaa, joka kylvetään matalasti äestettyyn maahan. Rikkanenättiä torjuttaessa ei muokkaussyvyys saisi ylittää 5 cm:ä. Viljassa torjutaan rikkakasvit pensomisen lopulla tai jopa 1-solmuasteella Ariane S-valmisteella käyttäen suurinta käyttömäärää. Syksyllä on lohko tarkistettava, että sieltä ei löydy pähkämön tai nenätin taimia.

Jos jokin syy vaatii, että on pidettävä avokesanto ennen viljelyn perustamista on se pidettävä kestorikkakasvien torjunnan jälkeen. Kestorikkakasvien torjunta avokesannon avulla on tuloksiltaan epävarma.