Olet täällä

Viime vuonna yli tuhat maatilaa lopetti toimintansa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan maatalous- ja puutarhayritysten määrä jatkoi viime vuonna vähenemistään. Suomessa oli vuonna 2017 maatalous- ja puutarhayrityksiä noin 48 600 kappaletta, mikä on yli tuhat tilaa vähemmän kuin vuonna 2016.

Lopulliset tilastot julkaistaan joulukuun alussa, Luke tiedottaa.

Viljanviljely yleisin tuotantosuunta – muu kasvinviljely kuitenkin yleistymässä

Maatalousmaata tiloilla oli viime vuonna keskimäärin 47 hehtaaria.

Viljanviljely oli edelleen yleisin päätuotantosuunta, mutta muu kasvinviljely lisääntyy kovaa vauhtia.

”Jos kehitys jatkuu samanlaisena, niin muu kasvinviljely on tänä vuonna tilojen yleisin päätuotantosuunta. Muutos vaatisi viljan hintojen nousua”, Luken yliaktuaari Jaana Kyyrä kertoo tiedotteessa.

Emolehmien määrä taistelee kotieläintuotannon yleistä trendiä vastaan

Kotieläintalous päätuotantosuuntana jatkoi edelleen vähenemistään. Viime vuonna se oli päätuotantosuuntana noin joka neljännellä tilalla.

Ylivoimaisesti yleisin kotieläintalouden päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous. Nautojen kokonaismäärä väheni reilulla prosentilla. Lypsylehmien määrä väheni vajaalla kahdella prosentilla, mutta emolehmien määrä sitä vastoin jatkoi lievää nousuaan edellisvuosien tapaan.

Sikojen määrä väheni vuodessa seitsemän prosenttia.

Suurin osa tiloista perheviljelmiä

Tiloista 86 prosenttia oli perheviljelmiä. Osakeyhtiömuotoisia tiloja oli alle kaksi prosenttia kaikista tiloista. Maatalousyhtymiä oli vajaat yhdeksän prosenttia ja perikuntien omistuksessa oli alle kolme prosenttia tiloista.

Osakeyhtiömuotoisten tilojen lukumäärä on lisääntynyt viime vuodesta vain kymmenellä tilalla, Kyyrä kertoo.

”Vuoden 2018 alusta tilojen yhtiöittämistä on helpotettu vapauttamalla tilat neljän prosentin varainsiirtoverosta. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä vaikuttaa osakeyhtiömuotoisten tilojen määrään.”

Yli 65-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärä kasvaa

Viljelijöiden keski-ikä oli viime vuonna 53 vuotta. Osakeyhtiömuotoisten tilojen viljelijöiden keski-ikä oli alhaisin, 48 vuotta. Vanhimpia olivat perikuntien tilanhoidosta vastuussa olevat viljelijät, joiden keski-ikä oli 59 vuotta.

”Yli 65-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärä on nousussa. Kaikissa muissa ikäluokissa viljelijöiden lukumäärä laskee. Nämä luvut kertovat siitä, että tilanpidon aloittajia on entistä vähemmän ja tilanpidon lopettajia on kaikissa ikäluokissa”, Kyyrä selittää.

Tutustu tilastoihin tarkemmin täältä.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

Kommentit

Anonymous

Mitähän vaihtoehtoja on aloittavalla viljelijällä maksaa tilansa ja miten luopuva viljelijä saisi edes jonkinlaisen korvauksen omistuksestaan? Maailmanmarkkinahintaisilla maataloustuotteilla ei tilaa makseta.
Varmaan kysymykseen tulee jonkilainen syytinki, jossa luopuja saa asunnon ja polttopuut tilalta. Tila siirtyy jatkajalle pitkän siirtymän jälkeen, sisaruksille ei juuri osuuksia makseta.

Aurinkokennolaskin

Täällä pohjanmaalla on edelleen joitain viljanviljelijöitä jotka ostelee peltoa yli 20 hinnalla...... milläköhän matematiikalla tämä yhtälö pyörii?

Samankaltaista sisältöä