Lannoitteet ovat luomukelpoisia, mutta käytön voi yhdistää helposti myös tavanomaiseen mineraalilannoitepohjaiseen lannoitukseen:

Esimerkki YaraSunan käyttämisestä yhdistelmänä mineraalilannoitteiden kanssa.

Kuva 2. Vuoden 2021 syysvehnä ei talvehtinut, mutta 2022 kylvetystä syysvehnästä saadaan vertailuja myös YaraSuna BIO PLUS /AGRAn ja mineraalilannoitteen välillä. Kuvassa Skagen syysvehnä keväällä 2023. Vasemmalla YaraSuna ja oikealla YaraMila Y6.

YaraSuna BIO PLUS 10-4-1 ja YaraSuna AGRA 10-4-1 pellettilannoitteilla saadaan helposti syysviljoille tarvittava määrä typpi- ja fosforiravinteita. Kasvu lähtee nopeasti käyntiin ja fosfori lisää juuriston kasvua sekä parantaa talvehtimista. Pellettejä voidaan käyttää kuten rakeisia väkilannoitteita olemassa olevilla pinta- ja kylvölannoittimilla.

Käyttömäärällä 300 kg/ha YaraSuna BIO PLUS 10-4-1 ja YaraSuna AGRA 10-4-1 -lannoitetta typpeä saadaan kasveille sallittu 30 kg/ha ja fosforia 12 kg/ha. Typestä noin kolmannes on nopeasti kasveille käyttökelpoista ja kasvi ottaa sen helposti syyskasvun aikana. Hidasliukoinen typpi jää osittain varastoon ja alkaa vapautua keväällä maiden lämmetessä. Fosforista on vesiliukoista, väkilannoitefosforia vastaavaa, noin 10 %. Loppuosa fosforista hajoaa maassa hitaammin kasveille käyttökelpoisiksi (Kuva 2).

Koska YaraSuna BIO PLUS 10-4-1 ja YaraSuna AGRA 10-4-1 sisältävät orgaanista aineista noin 70 %, saa maaperän mikrobisto lisäenergiaa, mikä puolestaan sitoo osan liukoisista ravinteista ja voi vähentää ravinnehävikkiä.

YaraSuna BIO PLUS 10-4-1 ja YaraSuna AGRA 10-4-1 -lannoitteiden fosforista lasketaan vain osa hyödyksi, joten keväälle jää vielä monissa tapauksissa varaa antaa lisäfosforia mikäli maan fosforiviljavuus sen sallii.

Yara Kotkaniemen koetulosten (2020) mukaan YaraSunan ja YaraBelan yhteiskäyttö syysvehnällä antoi parhaan tuloksen. Satoero lannoittamattomaan oli 2,7 t/ha (39 %) ja luomulannoitukseen (YaraSuna + YaraSuna) 1,3 t/ha (16 %) (Kuva 3).

Kuva 3. Yara Kotkaniemen koetulosten (2020) mukaan YaraSunan ja YaraBelan yhteiskäyttö syysvehnällä antoi parhaan tuloksen. Satoero lannoittamattomaan oli 2,7 t/ha (39 %) ja luomulannoitukseen (YaraSuna + YaraSuna) 1,3 t/ha (16 %)