Avena kolmessa peltokokeessa tutkitaan mm. kylvösiemenmäärän ja suuremman rivivälin vaikutusta rapsikasvuston rakenteeseen ja satoon. Alkukasvukauden kuivuus näkyy myös öljykasvikoelohkoilla.

Avenan öljykasvikyselyssä kysyimme mitä asioita viljelijöiden mielestä pitäisi tutkia peltokokeissa. Selvitämme tänä kesänä kolmessa peltokokeessa eniten viljelijöitä askarruttaneita asioita..

Kokeessa 1 tutkitaan kahden rivivälin (12,5 cm ja 25 cm) ja eri kylvösiemenmäärien vaikutusta rapsikasvuston rakenteeseen ja satoon. Puolessa ruuduissa suljettiin joka toinen siemenvannas. Koe Inkoossa.

Kokeessa 2 tutkitaan eri kylvösiemenmäärien vaikutusta kahden rapsilajikkeen kasvuun, kasvuston rakenteeseen ja satoon. Lajikkeina kokeissa on Cleopatra populaatiorapsi ja Drago hybridirapsi. Tämä koe on Inkoossa ja Loviisassa.

Kokeet kylvettiin toukokuun puolivälissä, suunnilleen samaan aikaan kuin viime vuonna. Inkoossa koeruudut ovat taimettuneet olosuhteisiin nähden yleisesti hyvin. Kuivuudesta johtuen taimettuminen on paikoin heikkoa lohkon savisemmilla alueilla ja lohkon multaisemmissa osissa se on selvästi tasaisempaa. Rapseissa oli juhannusviikolla 5-8 kasvulehteä.

Inkoossa kasvustossa näkyi myös hallavaurioita eli vaalenneita lehtiä ja lehden kärkiä. Kesäkuun toisella viikolla lämpötila laski yhtenä yönä yllättäen -3,5 asteeseen. Vauriot näyttävät onneksi olevan ohimeneviä, mutta muutamia pienempiä taimia on kuihtunut kokonaan pois.

Loviisan koelohkolla on enemmän vaihtelua kokeiden taimettumisessa. Hallavaurioita ei Loviisan kokeessa ole nähty ja siellä lämpötila laski vain asteen miinukselle. Rapsikasvusto on samassa kehitysvaiheessa kuin Inkoossa.

Molemmissa koepaikoissa koealalla on ruiskutettu kerran kirppoja ja kerran rapsikuoriasia vastaan ja rikkakasvit on torjuttu Galeralla. Toinen torjuntaruiskutus rapsikuoriaisia vastaan tehdään vielä ennen juhannusta. Juhannusviikolla saatiin viimein kaivattuja sateita, Inkoossa alkuviikon sademäärä oli 9 mm.

Molemmista kokeista otettiin juhannusviikolla näytteet Yara Megalab kasvianalyysia varten. Jos sen ensi viikolla tulevat tulokset näyttävät puutteita hivenravinteissa, korjataan niitä lehtilannoitteilla koko koealalle. Sateet toivottavasti parantavat kylvölannoituksena annettujen ravinteiden liikkumista.

Tähän kysymykseen saadaan toivottavasti kasvukauden päätyttyä jonkinlainen vastaus, mutta tässä välillä seurataan kasvustojen kehitystä ja mm. haaroittumista.

Kokeen 1 kylvö onnistui hyvin Tume kylvökoneella. Ruusukevaiheessa joka toisella vantaalla kylvetyt kasvustot erotttuivat viime viikolla kasvustosta selvästi.

Testaamme kokeessa eri kylvösiemenmääriä, jotka vaihtelevat 40-165 kpl/m2. Puolet ruuduista on kylvetty tavanomaisesti joka vantaalla ja toinen puoli joka toisella vantaalla.

On mielenkiintoista nähdä miten kasvustot kehittyvät ja mm. kuinka kauan menee siihen, että suuremmalla rivivälillä kylvetty kasvusto peittää kokonaan maanpinnan. Joka vantaalla ja suurimmalla siemenmäärällä kylvetyissä ruuduissa maanpinta oli jo viime viikolla melkein peitossa.

Kylvötiheydet olivat kokeessa 2 hybridirapsilla 50, 100 ja 150 kpl/m2 ja populaatiorapsilla 100, 150 ja 200 kpl/m2.

Taimitiheyslaskentojen perusteella taimitiheys on Inkoossa keskimäärin noin 80 % kylvötiheydestä eli olosuhteisiin nähden erittäin hyvä!

Loviisassa koelohkon maalaji on savisempi ja siellä taimitiheyksissä on enemmän vaihteluita ja osassa ruuduista siemenistä on taimettunut ehkä vain puolet.

Drago hybridirapsi on Cleopatra populaatiorapsia alkukasvukauden kehityksessä hieman edellä. Mielenkiintoista nähdä näkyykö ero kasvurytmissä myös kukinnan alussa ja myöhemmin kasvukaudella. Koska Drago-kasvusto oli Inkoossa kehittynyt pidemmälle hallayön aikaan, näkyy siinä myös enemmän hallavaurioita. Ensi viikolla nähdään myös vaikuttaako kylvötiheys kukinnan alkuun.

Ylin kuva on otettu Inkoosta 20.6. ja pienemmät kuvat 15.6. Kuten kuvista näkyy, on kasvustojen kehitys ollut vajaan viikon aikana nopeaa!

Kokeiden hoidosta ja havainnoista vastaa NSL.