Olet täällä

Kesä tuloo vihdoin?

Perjantai-aamu, aurinko paistaa. Lämpötila hipoo viittätoista astetta, mikä on outoa tälle ”kesälle”. Aamupostin nouto, pieni tuulenvire käy pihamaalla. Aamupala nopeasti naamariin ja pari kuppia kahvia, on toimistopäivä. Aamupäivä lähtee vauhdilla liikkeelle, muutamia toimitukseen liittyviä kyselyjä ja viimehetken tilauksia sekä työreissulta rästiin jääneitä töitä. Tilauksilla on kiire, kuten aina tähän aikaan vuodesta. On alkamassa vuoden paras ajankohta. Puhelut ja Facebook sen paljastaa: Rehunteko on alkanut!

Mietin miksi näitä viimehetken tilauksia on reilusti viime vuotta enemmän. Vastauksen näen, kun katson ikkunasta ulos. Kelit ovat olleet mitä ovat. Kevät ja alkukesä olivat todella viileitä ja sateisia. Olosuhteillehan me emme voi mitään, mutta kaikkeen voidaan varautua esimerkiksi hankkimalla oikeat säilöntäaineet rehunkorjuulle korjuumenetelmästä riippumatta. Sellaista kristallipalloa ei ole vielä keksitty, joka ennustaisi aina syksyllä seuraavan kesän sään.

Maito- ja lihanautatilojen kannattavuuden kannalta on alkamassa vuoden tärkeimmät viikot. AIV-rehu on äärettömän tärkeässä roolissa tiloilla nyt ja tulevaisuudessa. Tilojen kustannuksista puhutaan paljon. On selvää, että tilojen on tarkasteltava missä toimintaa voidaan tehostaa ja saada näin kustannusäästöjä. Sanoisin, että yksi suurimmista tekijöistä mihin jokainen tila voi vaikuttaa omalla tilallaan, on korjattava säilörehu. On niin kotimaisia tutkimustuloksia kuin havaintoja elävästä elämästä muutamasta tekijästä, joilla kustannuksiin voidaan todella saada säästöjä.  Tärkeimmät ovat hehtaaria kohden korjattava sato, säilönnällinen laatu ja rehuraaka-aineen laatu. Hehtaaria kohden korjattava säilörehun määrä vaihtelee maassamme valtavasti. Vielä on runsaasti potentiaalia kehittää tilojen satotasoja!

Laatukriteereissä puhutaan usein arvosanasta - tuttu itsellenikin myös kouluajoilta - mutta entistä suuremmin tulisi tilojen kiinnittää huomiota syönti-indeksiin, joka kuvaa rehun todellista syöntipotentiaalia, sekä kääntää katsetta säilörehujen käymislaatuihin. AIV:lla tehdyillä rehuilla syönti-indeksit ovat olleet keskimäärin muita korkeammat. Yksi syönti-indeksipiste tarkoittaa 100g / ka syöntiä / eläin päivässä. Esimerkiksi 5,5 pisteen ero syönti-indeksissä tarkoittaa 50 lehmän karjan syönnissä noin 30tn enemmän säilörehua vuodessa rehun kuiva-aineen ollessa noin 300 g. Tämä saavutettu etu on pois ostorehuista. Robottitiloilla käymislaaduilla on ollut huikea vaikutus kiertoihin / lehmä / vrk. Huonolla ja korkealla käymislaadulla robotilla vierailu voi tipahtaa jopa 0,3 – 0,4 kertaa päivässä. Myös käymislaadut vaikuttavat maidonpitoisuuksiin. Suomalaista säilörehuosaamista arvostetaan maailmalla, joten tehdään se taas huolella!

   

Kommentit