Vilja tarvitsee yli 4 kiloa fosforia tuotettua jyvätonnia kohden, kun huomioidaan sekä jyvissä että oljissa oleva fosforimäärä. Kuinka suuri fosforilannoitus riittää, riippuu siten pellon fosforiluvusta ja tavoitellusta satotasosta. Kolmen tonnin sadolle riittää nyt Suomessa käytetty fosforimäärä 12 kg/ha.

Tunnetusti kannattavan viljanviljelyn raja kulkee yli 5000 kilon hehtaarisadossa ja se onkin saavutettavissa helposti nykyisillä lajikkeilla. Toki viljelyyn pitää silloin suhtautua ammattilaisen vakavuudella.

Yara Kotkaniemen tuotevertailukoe on ollut kiintoisaa seurattavaa koko kasvukauden. Vilja versoutui selvästi paremmin jo keväällä ja tähkiä kehittyi enemmän fosforilannoitettuihin ruutuihin huononlaisessa viljavuusluokassa. Kesän tähkälaskennat osoittivat, että ohran fosforilannoituksen tasolla on suora yhteys kehittyneiden tähkien lukumäärään ja siten myös satotasoon.

Kylmä kevät viivästytti viljojen kehitystä, mikä näkyi kasvustoissa selkeästi. Eri puolilta Suomea otetuista Yara Megalab kasvianalyysin tuloksista näkyy, että ennen korrenkasvuvaihetta noin 60 % lähetetystä ohranäytteistä kärsi fosforin puutteesta. Tällä on suora yhteys korjuuaikaan. Myöhäinen vuosi, pitkän kasvuajan lajike ja alimitoitettu fosforilannoitus ovat huono yhdistelmä.

Tarkkaan lannoitukseen kannattaa panostaa. Suuri sato ottaa maasta enemmän fosforia kuin nykyiset lupaehdot sallivat käyttää, ne eivät kuormita ympäristöä. Suomen keskisatojen nostaminen onnistuu vain viljelyyn panostamalla. Ratkaisun osana ovat niin kierrätysravinteet kuin mineraalilannoitteetkin.

Lue lisää fosforilannoituksesta: www.yara.fi/fosfori