Olet täällä

Viljelykierto osa 4 - Monipuolisesta viljelykierrosta hyötyä mallasohran viljelyyn

Korkeiden satojen ja hyvän laadun tavoittelu mallasohralla edellyttää tehokasta ja suunnitelmallista viljelykiertoa. Sadot voivat parhaimmillaan kohota useita satoja kiloja hehtaaria kohden, kun esikasvivalinta on tehty oikein.

Kun lohkolla viljellään vuorovuosina eri viljelykasveja, mallasohraan erikoistuneet kasvintuhoojat eivät pääse leviämään. Näin esimerkiksi jyväkokoa verottavat lehtilaikkutaudit pysyvät kurissa.

– Mallasohran viljelyä samalla lohkolla kahtena vuotena peräkkäin pitäisi välttää, sillä esimerkiksi ohrien lehtilaikkutaudit talvehtivat vuodesta toiseen. Esikasvia vaihtaessa tautipaine pienenee, kertoo Patrik Erlund Nylands Svenska Lantbrukssällskapista.

Palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta vahvistaa, että kasvinvuorottelu mallasohralla ja muilla viljoilla kannattaa. Suosituksena on, että vuosittain vaihdetaan vähintään viljalajia. Parhaimmassa tapauksessa lohkolla viljellään vuorovuosina muuta kuin viljaa. Jo yksikin välivuosi on lohkon kannalta hyvä, mutta kaksi tai useampi välivuosi vielä parempi, Peltonen korostaa.

Viljoista syysviljat ovat parhaita esikasveja mallasohralle. Peltonen kehottaa harkitsemaan myös muita vaihtoehtoja viljoille. Esimerkiksi öljykasvien kohdalla voidaan esikasvivaikutuksena puhua jopa useiden satojen kilojen lisäyksestä hehtaarisatoon. Palkokasvien tai muiden typensitojakasvien jälkeen mallasohraa ei suositella viljeltäväksi mahdollisen liiallisen typen vapautumisen takia. Liiallinen typpi voi nostaa sadon valkuaispitoisuuden liian korkealle.

– Toki viime vuosina on ollut merkkejä siitä, että mallasohran valkuaiset ovat liiankin alhaiset. Lajikekehityksen myötä lajikkeiden satoisuus on noussut, joten lajikkeita tulisi lannoittaa niiden satopotentiaali huomioiden, Peltonen jatkaa.

Viljelykierrosta taloudellista hyötyä

Viljelykierron edut erityisesti maan rakenteen paranemisen osalta ilmenevät viiveellä ja hyötyjä saadaankin myös pitkällä tähtäimellä.

– Kasvitauteja vähentävä vaikutus voi näkyä selvästi jo seuraavana vuonna verrattuna monokulttuuriin. Usein parempi tasapainotila saavutetaan kuitenkin pidempiaikaisen viljelykierron kautta, Peltonen kertoo.

Viljelykierron ja kasvinvuorottelun taloudellinen vaikutus syntyy sadon määrän lisäksi myös kasvitautien hallinnan kautta.

– Torjuntakustannuksissa syntyy säästöä, sillä tehokkaalla viljelykierrolla yleensä vältytään aikaiselta orasvaiheen tartunnalta, Erlund puolestaan muistuttaa.

Lue koko Borealin Kasvussa ohraliite, jossa on paljon ohralajikeasiaa ja viljelijäkokemuksia.

Kommentit

Samankaltaista sisältöä