Vinkit syysvehnän ja rukiin kasvunsäätöön

Syysvehnät ja syysrukiit näyttävät talvehtineen hyvin ja ovat lähdössä rehevinä kasvuun. Tällä hetkellä monien syysviljojen osalta on olemassa hyvät edellytykset huippusatoon. Rehevät kasvustot on hyvä turvata kasvunsääteiden avulla lakoontumista vastaan. Sääennusteiden mukaan toukokuun alusta on tulossa kylmä, mikä herättää kysymyksiä kasvunsääteiden käytöstä.

Vinkit syysvehnän ja rukiin kasvunsäätöön

Syysvehnät ja syysrukiit näyttävät talvehtineen hyvin ja ovat lähdössä rehevinä kasvuun. Tällä hetkellä monien syysviljojen osalta on olemassa hyvät edellytykset huippusatoon. Rehevät kasvustot on hyvä turvata kasvunsääteiden avulla lakoontumista vastaan. Sääennusteiden mukaan toukokuun alusta on tulossa kylmä, mikä herättää kysymyksiä kasvunsääteiden käytöstä.

Monien kasvunsäädevalmisteiden kerrotaan toimivan viileissäkin olosuhteissa, ja osalla on jopa mainittuna tarkka lämpötila käyttöohjeessa. Yksittäistä lukua tärkeämpää on kuitenkin viljan aktiivinen kasvu. Jotta kasvunsääde toimii halutulla tavalla, on viljakasvin oltava kasvussa. Ilman kasvua ei saada myöskään kasvunsäädevaikutusta.

Mikäli lämpötilat putoavat esim. yöllä pakkasen puolelle ja niin alas, että viljan kasvu pysähtyy ja kasvusto kärsii stressistä (esim. väri vaihtuu), niin kasvunsäädekäsittelyä ei kannata tehdä, vaan jäädä odottamaan sään lämpenemistä ja sitä, että kasvu taas käynnistyy. Mikäli viljakasvusto on kasvussa ja vaikka kasvu on hidasta, niin kasvunsäädekäsittely on mahdollista. Tässä tapauksessa kasvustoon ei kannata ruiskuttaa suurimpia annoksia, vaan aloittaa pienemmällä annoksella ja tehdä jaettu käsittely.

Binnto-ruista pensomisen loppuvaiheessa Mäntsälässä 3.5.2019

Koska kasvusäädevaikutus tapahtuu siinä osassa kasvia, joka on kasvussa ruiskutushetkellä tai heti sen jälkeen, saadaan jaetulla käsittelyllä vahvistettua laon kestävyyttä sekä korren tyvestä että lyhennettyä korren pituutta. Esim. Sonis kasvunsääteen käyttö korrenkasvun alussa T1-vaiheessa (BBCH30) vahvistaa korren tyveä ja lyhentää solmuvälejä tyvestä. Myöhemmin korrenkasvun aikanan tai lippulehtivaiheessa, eli T2-vaiheesa (BBCH 39) tehty Sonis-käsittely vaikuttaa enemmän korren pituuteen, eikä vahvista sitä enää tyvestä.

Mikäli syysvehnä ja -ruis kasvustot ovat reheviä ja hyvässä kasvussa myös lippulehtivaiheen lähestyessä, niin vaihtoehtona kasvunsäädekäsittelyyn on kahden eri tavalla vaikuttavan aineen seos Cerone + Sonis. Käytettäessä molempia aineita samalla kertaa voidaan niiden yksittäisiä käyttömääriä alentaa, jolloin hehtaarikustannus ei nouse liian suureksi.

Antti Jaakkola
Syngenta Nordics A/S

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja