Farmit uutisoi 19. tammikuuta EU:n Suomelle myöntämästä miljoonan euron lisätuesta syyskylvövahinkoja kärsineille tiloille. Tukea myönnettiin myös Baltian maille.

Ruotsalaislehti Land Lantbruk selvittää uutisessaan, miksi vastaavaa tukea ei myönnetty Ruotsille.

Ruotsissakaan vuoden 2017 satokausi ei ollut sieltä helpoimmasta päästä.

Ruotsissa satovahingot jäivät Suomea pienemmiksi

Ruotsin maataloustuottajain keskusliitto LRF:n mukaan Ruotsille ei myönnetty tukea, koska tuki koski vain maita, joilla oli sekä satovaikeuksia että epäonnea syyskylvöjen kanssa.

”Ruotsissa syyskylvöt jäivät hyvin pieniksi pohjoisessa, jossa satotappiotkin olivat suuria. Täällä kokonaiskuva oli kuitenkin parempi kuin Suomessa, jossa viljasato jäi heikoksi lähes koko maassa. Mutta monia Pohjois-Ruotsin viljelijöitä koeteltiin kyllä paljon”, Lars-Erik Lundkvist LRF:ltä sanoo uutisessa.

LRF vaati sekä Ruotsissa että Brysselissä korvauksia niille ruotsalaisviljelijöille, jotka eivät saaneet satoa korjatuksi. Huonolla menestyksellä.

”Poliittinen yksimielisyys maatalouden merkityksestä on parempi Suomessa kuin Ruotsissa. Mutta kansallisen elintarvikestrategian pitäisi parantaa tilannetta myös Ruotsissa”, Lundkvist toteaa.

Ruotsin eduskunta hyväksyi 20. kesäkuuta kansallisen, Ruotsin ensimmäisen elintarvikestrategian, jonka tavoitteena on kasvattaa Ruotsin elintarvikeketjua ja tehdä siitä kestävämpi vuoteen 2030 mennessä.

Lähde: Land Lantbruk