Olet täällä

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari tarjosi kattavan tietopaketin viljelysopimuksista kiinnostuneille viljelijöille

Aamupäivän aikana kuultiin käytännön asiaa viljelysopimusten teosta sekä viimeisimpiä myllyviljojen ja mallasohran markkinanäkymiä. Ääneen pääsivät myös viljelijät sekä panimoalan ja elintarvikealan edustajat.

Tuleva kasvukausi on pian taas käsillä, ja nyt onkin oikea aika aloittaa viljelysopimusten teko. Lahden Sibeliustalon penkkirivit täyttyivät sopimusviljelystä kiinnostuneista viljelijöistä, kun Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt ja Vääksyn Mylly järjestivät 29. tammikuuta myllyvilja- ja mallasohraseminaarin.

Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi kertoi, että viljelysopimuksien teko tulevalle satokaudelle on hyvässä alussa. Sopimusmalleina Fazer Myllyllä ovat markkina- sekä kiinteähintainen viljelysopimus. Sopimuslomake sekä lisätietoa esimerkiksi laatuhinnoittelusta ja -vaatimuksista löytyy Fazer Myllyn verkkosivuilta.

Fazer Mylly ostaa edelleen myös edelliskauden satoa kevään ja kesän toimitukseen.

Myllyvehnälle kysyntää

Myllyvehnälle on nyt kysyntää, mikä kannattaa ottaa huomioon kevätvehnän viljelytoimenpiteissä.

”Myös luomukevätvehnä kannattaa pitää mielessä. Aika monelta se jäi viljelysuunnitelmista viime keväänä ja se näkyy nyt markkinassa”, Hirvi totesi.

Hirvi kehotti viljelijöitä tarkistamaan pikaisesti tilan oman siemenen itävyyden, jotta tarvittaessa ehtii tehdä vielä täydennystä ostosiemenillä. Kylvösiemenvarastot kun ovat hankalan kasvukauden vuoksi tällä hetkellä rajalliset osassa lajikkeita.

Kokonaisuudessaan maailman viljamarkkinoilla ei ole tällä hetkellä odotettavissa dramaattisia muutoksia, Tero Hirvi kertoi. Myllyvehnän hinta on noussut Suomessa Matif-vehnää korkeammaksi huonon myllyvehnäsadon vuoksi. Luomun perushintanoteerauksissa kovin nousija on viime kuukaudet ollut luomukevätvehnä.

Viking Maltin viljelysopimukset sähköisesti Barbinissa

Viking Maltin tavoitteena on lisätä tulevalle kaudelle sopimusmääriä niin mallasohran, mallasvehnän kuin luomuohrankin osalta, Viking Maltin viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä kertoi.

Kivelä kehotti tekemään viljelysopimuksen Barbinissa, Viking Maltin viljelijäportaalissa.

Viking Maltin sopimustoiminta on kehittynyt hyvin, mutta tavoitteena on lisätä sopimusmääriä edelleen tulevalle kaudelle, Sanna Kivelä kertoi.

Mallasohran varastointi kannattaa

Mallasohran viljelyala on laskenut tasaisesti viime vuosina. Viime vuonna lasku kuitenkin pysähtyi.

”Toivomme, että viljelyala pysyisi vähintäänkin ennallaan, sillä siten meillä riittäisi kotimaan lisäksi ohraa myös vientiin”, Kivelä sanoi.

Kivelä kehotti kaikkia varastoimaan, joilla on siihen mahdollisuus. ”Viking Malt maksaa viljelijöille mielellään varastointikorvausta, koska tarjontaa on siten paremmin ympäri vuoden.”

Panimoala vaatii brändäystä

Teerenpeli Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Anssi Pyysing oli seminaarissa tuomassa panimon terveiset viljelijöille. Pyysingin mielestä Suomen tulisi ottaa oppia Euroopasta, jossa eri alueilla tuotettujen tuotteiden brändäämisellä on pitkät perinteet.

”Olen aidosti sitä mieltä, että näillä leveysasteilla kasvava puhdas, suomalainen vilja olisi hyvä vientituote”, Pyysing visioi.

Anssi Pyysingin mielestä uusi alkoholilaki on pieni askel liberaalimpaan suuntaan. Erityisesti ulosmyyntioikeus on hänen mielestään hieno asia pienpanimoille.

Pohjoismainen kaura vetää maailmalla

Fazer Lifestyle Foods innovaatiojohtaja Heli Anttilan mukaan kauran suhteen vienti on jo hyvällä pohjalla.

”Pohjoismaisella kauralla on kova kysyntä maailmalla, sillä se tunnetaan laadustaan ja puhtaudestaan. Kauralla on myös tutkitusti hyviä terveysvaikutuksia, kuten beetaglukaani, joka edistää veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina”, Anttila kertoi.

Fazerilla on kasvava tarve kotimaiselle kauralle, sillä uusia kauratuotteita kehitetään jatkuvasti markkinoille. Fazerin viestintä aikoo myös tänä vuonna panostaa erityisesti kauran markkinointiin.

Peltolohkojen sisäistä vaihtelua kannattaa tutkia

Maanviljelijä ja dosentti Johannes Tiusanen puhui tilaisuudessa lohkonsisäisen vaihtelun tunnistamisesta pelloilla ja tämän tiedon hyödyntämisestä viljelysuunnitelmissa.

Jotta päästään hyviin satotasoihin, tulee viljelytoimenpiteitä tehdä jatkuvasti kasvukauden aikana. Koska peltolohkojen sisällä on vaihtelua, ne vaativat Tiusasen mukaan myös erilaisia viljelytoimenpiteitä.

Hän kehotti tutkimaan, missä kohdissa peltolohkoilla on eroja, mistä erot johtuvat ja mitä sille voisi tehdä. Peltolohkojen sisäisen vaihtelun tunnistaminen vaatii mittaamista eri menetelmin, kuten esimerkiksi puimurin satotasomittarin, kasvustosensorin tai kaukokartoituksen avulla.

”Koska emme voi vaikuttaa säähän, meidän on keskityttävä niihin asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa”, Tiusanen korosti.

Esitysdiat julkaistaan Päijät-Hämeen Viljaklusterin sivuilla

Esityksiin voit tutustua sivustolla: www.viljaklusteri.fi.

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä