Naakka saatetaan siirtää luonnonsuojelulain piiristä metsästyslain mukaiseksi rauhoittamattomaksi lajiksi, maa- ja metsätalousministeriö (MMM) tiedottaa.

Metsästysasetus takaisi naakalle kuitenkin samanlaisen pesimäaikaisen rauhoituksen kuin muillakin rauhoittamattomilla linnuilla. Rauhoitusaikana mahdollisia poikkeuslupia myöntää Suomen riistakeskus.

MMM on toimittanut luonnoksen hallituksen esitykseksi nyt lausuntokierrokselle.

Naakkakanta kasvanut kovaa vauhtia ja sitä myötä myös niiden aiheuttamat vahingot

Suomen naakkakanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Parimääräksi on arvioitu 2010-luvun alussa noin 110 000 pesivää paria.

Kannan runsastuminen on johtanut naakkojen aiheuttamien haittojen ja vahinkojen lisääntymiseen. Viljelijöiden suunnalta on tullut jo pitkään viestiä naakkavahinkojen kasvusta. Naakat aiheuttavat alueellisesti isojakin satovahinkoja ja rikkovat esimerkiksi säilörehupaaleja.

Naakat myös pesivät rakennusten savupiippuihin ja muihin syvennyksiin sekä sotkevat ulosteillaan parveutumisalueiden ympäristöä. Ulosteet aiheuttavat hygienia- ja tautiriskin.

Ei siis ihme, että naakkojen aiheuttamista vahingoista tehdyt korvaushakemukset ja maksetut avustukset ovat lisääntyneet 2000-luvulla.

Suurin osa naakkakorvauksista maataloudelle

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat vuosina 2012–2016 maksaneet yhteensä yli 400 000 euroa avustusta naakkojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Suurin osa avustuksista on käytetty maatalousvahinkojen korvaamiseen.

Naakan siirtäminen metsästyslain alaiseksi rauhoittamattomaksi lajiksi vähentäisi naakkojen aiheuttamia vahinkoja ja haittoja. Vahingoista kärsivien ihmisten olisi myös helpompi ehkäistä haittoja ennalta. Naakkojen pyydystäminen ja tappaminen tapahtuisi metsästyslain säännösten rajaamissa puitteissa.

Lakiehdotuksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti haja-asutusalueille ja maaseudulle. Naakkojen aiheuttamista vahingoista ei enää maksettaisi korvauksia.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö