Olet täällä

Ovatko rypsi ja rapsi jo puintivalmiita?

Öljykasvikasvustot ovat vaalenneet vauhdilla ja ainakin rypsiä päästään puimaan jo elokuun puolella. Testaa onko lehtivihreäpitoisuus vielä liian korkea tekemällä yksinkertainen testi.

Tänä vuonna myös öljykasvien puinnit alkavat viikkoa tai kahta tavanomaista aikaisemmin jo elokuun puolella. Ennen öljykasvien puintiin ryhtymistä kannattaa testata, että onhan sadon lehtivihreäpitoisuus laskenut riittävän alhaiseksi yksinkertaisella testillä, jossa murskataan siemeniä (ohjeet alla).

Tuleentunut rypsi- ja rapsikasvusto on yleisväriltään harmaa. Usein rypsin varsien väri muuttuu ihan harmaaksi ja varret ”rapsakoiksi”, kun kasvi tuleentuu. Rapsilla varret sen sijaan jäävät usein vähän vihreiksi, vaikka sato on valmista. Tuleentuneen rypsin siemenen kuoren väri on tummanruskea, punaisen ruskea tai keltainen, jos kyseessä on lajike, jonka siemenistä osa on keltaisia. Tuleentuneet rapsin siemenet ovat mustia.

Testaa onko lehtivihreäpitoisuus liian korkea

Kun sato kypsyy, muodostuu siemeneen kaikki sen sisältämät yhdisteet (öljy, proteiinit ym.) ja sen kosteuspitoisuus laskee. Siemenen tuleentuessa ja kosteuden laskiessa myös siemenen sisältämä lehtivihreäpitoisuus laskee. Lehtivihreäpitoisuus on yleensä laskenut riittävän alhaiseksi (alle 30 ppm), kun kosteus on 20-25 % välillä.

Liian korkea lehtivihreäpitoisuus hankaloittaa öljynpuristusprosessia ja se on laatuhinnoitteluperuste.

Karkean arvion lehtivihreäpitoisuudesta voit tehdä näin:

  1. Kerää lituja useasta varresta ja eri kohdista vartta ja ”pui” käsin siemenet irti liduista
  2. Murskaa 10 siementä valkoisen paperin päällä
  3. Täysin tuleentuneet rypsin ja rapsin siemenet ovat sisältä väriltään keltaisia
  4. Jos kymmenestä siemenestä 2 tai enemmän on vihertäviä, on lehtivihreäpitoisuus vielä liian korkea
  5. Usein vielä raaoissa rapsierissä siementen kuoren väri on ruskea ja kirjava, ei siis täysin musta, kuten rapsilla yleensä
     

Öljykasviasiantuntija Kati Lassi Viljelijän Avena Berneriltä näyttää videolla miten testi tehdään.

 

 

 

Odota myös sivuversojen tuleentumista

Jos kasvustossa on paljon sivuversoja, pidentää se yleensä kasvuaikaa, koska sivuversot tuleentuvat pääversoa myöhemmin ja epätasaisemmin. Puintia kannattaa hieman viivästyttää, vaikka se voi johtaa suurempiin varisemistappioihin (pääverso), mutta toisaalta sivuverson lidut ehtivät varmemmin tuleentua puintikuntoon ja niiden osalta satotappiot jäävät pienemmiksi. Koska nyt ollaan vasta elokuun puolessa välissä, kannattaa nyt odottaa rauhassa kasvuston tuleentumista. Sääolosuhteet ja ennusteet tulevasta säästä vaikuttavat puintiajankohdan valintaan.

Rypsi yleensä kestää varsin hyvin syyssateita, vaikka olisi jo valmista. Rapsi on rypsiä herkempi varisemaan.

Sekalaisten kasvustojen puintiajankohdan määritys haastavinta

Tänä vuonna puintiajankohdan määrityksessä voi joillain lohkoilla tuoda lisähaasteita lohkolla myöhemmin taimettunut kasvusto. Sekalaisen kasvuston puinnissa ei kannata vielä hätäillä, koska kasvukausi vielä jatkuu.

Jos puintihetkellä pääkasvusto on puintikunnossa, mutta myöhemmin taimettuneet kasvinosat samaan aikaan aivan vihreitä, menevät vihreät kasvinosat puidessa todennäköisesti kokonaisina lituina puimurin läpi. Puimurin varstasilta pitää tällöin olla isolla/täysin auki ja puintikelan kierroksia kannattaa laskea. Tarvittaessa puimuria säätöjä kannattaa katsoa myös muutoin.

Jos myöhemmin taimettunut kasvusto on pidemmällä, on riskinä liian aikaisin puinnissa, että myös nämä raa’at siemenet tulevat sadon sekaan ja niiden lehtivihreäpitoisuus on liian korkea. Tällöin on parempi vielä odottaa myöhäisemmän kasvuston tuleentumista, vaikka se pääkasvusto vähän varisisikin.

Jos kasvusto on tuleentumaton ja tulee öitä, jolloin on ankaraa hallaa, voi lehtivihreän hajoaminen tällöin pysähtyä ja siihen ei voi enää vaikuttaa.

Glyfosaatin käyttö rypsi- ja rapsikasvustoissa ennen puintia on kielletty Avenalle toimitettavalle rypsille ja rapsille.

 

Lue lisää: kuivaa öljykasvit maltilla

 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä