Olet täällä

Kaksi tehoainetta käyttökieltoon EU:ssa – tehoaineiden valikoiman vähenemisellä merkittäviä seurauksia Suomen satoihin

EU on tiukentanut tehoaineiden hyväksyntää viime vuosina. Uusimmat kieltolistalle päätyneet tehoaineet ovat dikvatti ja pymetrotsiini. Kasvinsuojeluteollisuus ry:n tilaisuudessa huolta herätti Euroopan kasvinsuojeluteollisuus ECPA:n selvitys, jonka mukaan tehoaineiden merkittävä vähentyminen markkinoilta kutistaisi Suomen satoja jopa 41 prosentilla.

EU on viime aikoina tiukentanut kasvinsuojeluaineissa käytettävien tehoaineiden hyväksyntää alueellaan. Kasvinsuojeluteollisuus eli Kaste ry:n tiedotteen mukaan EU:ssa tällä hetkellä käytössä olevista yli 200 tehoaineesta 75:n arvioidaan poistuvan markkinoilta muutaman vuoden sisällä. Suomessa niistä on käytössä 36 tehoainetta.

Dikvatti ja pymetrotsiini -tehoaineet kielletään

Viimeisimmät EU:n kieltolistalle päätyneet tehoaineet ovat dikvatti ja pymetrotsiini, joiden poistumisesta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tiedotti tänään (9. marraskuuta).

Dikvatti on Reglone-nimisen valmisteen sisältämä tehoaine, jota on käytetty EU:ssa jo vuosikymmenien ajan rikkakasvien torjuntaan. Pymetrotsiinia on Plenum-nimisessä valmisteessa. Plenum on hyväksytty käytettäväksi muun muassa rapsikuoriaisen torjuntaan rypsi- ja rapsiviljelyksillä.

Reglone-valmisteen käyttö on sallittu 4. helmikuuta 2020 asti ja Plenum-valmisteen käyttö 30. tammikuuta 2020 asti. Tämän jälkeen valmisteet poistetaan kasvinsuojeluainerekisteristä.

Kiellon syiksi Elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA totesi, että dikvatin käytöstä aiheutuvat riskit ihmisten sekä eläinten terveydelle eivät ole hyväksyttävällä tasolla nykyisten hyväksymiskriteerien mukaan.

Pymetrotsiinista tai sen aineenvaihduntatuotteilla voi puolestaan olla EFSA:n mukaan haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ja vesieliöihin. Hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksiakaan ei voitu poissulkea.

Kasvinsuojeluaineiden tulevaisuus herätti huolta Kaste ry:n tilaisuudessa

Kaste ry järjesti 8. marraskuuta tilaisuuden, jossa pohdittiin kemiallisen kasvinsuojelun tulevaisuutta Suomessa. Arto Markkula Syngentalta kertoi Euroopan kasvinsuojeluteollisuus ECPA:n teettämästä selvityksestä, jonka mukaan tärkeiden tehoaineiden poistumisen myötä ruuan tuottaminen Suomessa ja muualla EU:ssa tulee olemaan tulevaisuudessa huomattavasti haastavampaa.

Mikäli tehoaineiden poistuminen markkinoilta toteutuisi arvioidussa laajuudessaan, satomenetykset tulisivat selvityksen mukaan olemaan lyhyellä aikavälillä keskimäärin jopa 41 prosenttia Suomen kokonaistuotannosta. Tuotannon muuttuvat kustannukset kasvaisivat vastaavasti 19 prosenttia.

Suomessa vaikutukset tuotantomääriin olisivat jopa keskimääräistä isompia, mikä johtuu muun muassa muusta Euroopasta poikkeavista olosuhteista, kuten lyhyestä kasvukaudesta, sekä kevätkylvöisten kasvien yleisyydestä.

Pahimpia kärsijöitä öljykasvit ja erikoiskasvit

Viljoista vehnä ja ohra kärsisivät Suomessa suurimmat satomenetykset. Kevätvehnän hehtaarikohtainen sato putoaisi selvityksen mukaan 28 prosenttia ja ohran 34 prosenttia. Rukiilla ja kauralla tappiot jäisivät sen sijaan pieneksi, vajaan neljän prosentin suuruisiksi. Kevätrypsin ja -rapsin sato putoaisi reilusti yli puolella, ja myös peruna, mansikka, porkkana, kumina ja muut erikoiskasvit olisivat isoja kärsijöitä.

Tehoaineiden valikoiman vähentymisellä olisi vaikutusta tautien, tuholaisten ja rikkakasvien torjuntaan viljelykasveilla. Satomäärien laskun lisäksi myös sadon laatu heikkenisi. Virheetöntä satotuotetta olisi entistä haastavampaa saada aikaan.

Pienempi tehoainevalikoima – isompi resistenssiriski

Vaihtoehtoisten tehoaineiden vähentyminen voi johtaa myös vastustuskykyisten tauti- tuholais- tai rikkakasvikantojen muodostumiseen. Näin olemassa olevia valmisteita saatetaan joutua käyttämään yhä suurempia Kirvoja esiintyi paikoin runsaasti viljoissa viime kesänä.määriä, jotta ne tehoaisivat entiseen malliin.

Uusia korvaavia menetelmiä ei ole välttämättä saatavilla, sillä uusien tehoaineiden kehittäminen on hidasta. Uuden valmisteen saaminen markkinoille vie vähintään kymmenen vuotta, Markkula kertoi.

Hän myös pohti, uskaltavatko kasvinsuojeluyritykset tulevaisuudessa enää investoida Eurooppaan.

”EU:n tiukentuva politiikka voi johtaa siihen, että yritysten satsaukset suuntautuvat muualle maailmaan.”

Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta totesi, että kasvinviljely kyllä onnistuu kapeammalla kasvinsuojeluainevalikoimalla – pärjääväthän luomutilatkin ilman niitä. Sadon määrän ja laadun ennakoitavuus muuttuu kuitenkin epävarmaksi, ja pahimmassa tapauksessa sato voi tuhoutua täysin.

Niukempi kasvinsuojeluainevalikoima edellyttäisi myös perusteellisia muutoksia viljelytekniikkaan, kuten tehokasta viljelykiertoa, välivuosia viljelystä ja rikkojen hallintaa muokkauksella.

Kommentit

Samankaltaista sisältöä