Päijät-Hämeen Viljaklusterin, Fazer Myllyn, Viking Maltin ja Vääksyn Myllyn sadonkorjuuseminaarissa kuultiin ajankohtaista asiaa niin kuluneen kasvukauden viljasadoista kuin maatalouden kestävyyden parantamisestakin.

Lahden urheilu- ja messukeskuksessa pidetyn tiaisuuden avasi Viljaklubin puheenjohtaja ja Vääksyn Myllyn toimitusjohtaja Kari Savola, minkä jälkeen MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola perehdytti peltomaan hiilensidontaan niin agronomian kuin politiikkavalmistelunkin osalta. ”Kasvin kuiva-aineessa noin 45% on hiiltä, joten on hiilinielua tuottaa mahdollisimman hyvä sato”, hän kertoo. Vanhat hyvät opit ovat tärkeitä myös hiiliviljelyssä, sillä olennaista on maan kasvukunnosta huolehtiminen, hiilen pitäminen maassa kasvipeitteisyydellä ja vähentämällä muokkausta, kasvinvuorotus ja viljelykierto, ravinteiden käytön tehokkuus sekä kasvinterveydestä huolehtiminen.

Baltic Sea Action Groupin sisältöjohtaja Laura Höijer tutustutti yleisön Carbon Action -projektiin. Projektissa on mukana noin sata maatilaa, joilla etsitään yhteistyössä tutkijoiden, yritysten ja päätöksentekijöiden kanssa parhaita keinoja varastoida hiiltä peltoon.

Hiiliviljelyn johdannon lopuksi Carbon Action -projektin hiiliviljelijä Piia Jokela kertoi käytännön kokemuksistaan ja tilalla tehdyistä hiilensidonnan toimenpiteistä. ”Meillä on tavoitteena jättää tilan maat seuraavalle polvelle nykyistä paremmassa kunnossa. Tärkein syy projektiin lähtemiselle oli hyvien satojen tuottaminen ja kannattavuuden parantaminen”, Nurmijärvellä noin 150 hehtaarin luomutilaa viljelevä Jokela sanoo.

Takana satoisa kasvukausi

Fazer Myllyn Viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi kertoi aluksi Fazerin kestävän viljelyn periaatteiden kyselyn tuloksista ja Fazerin kuluttajaviestinnästä kestävän viljelyn osalta. Lisäksi kuultiin Fazerin kestävän viljelyn periaatteiden pilottitilojen toimenpiteistä kahden kasvukauden aikana. Kestävän viljelyn periaatteet tukevat hyvin myös hiilensidontaa.

Hirvi summasi kasvukautta myllyviljakatsauksessa. ”Tänä vuonna korjattiin suuri sato etenkin rukiilla ja syysvehnällä, myös kevätvehnän ja kauran sadot olivat keskimäärin varsin hyvät.”

Vehnän kokonaissato on aiempien vuosien luokkaa ja ennakkonäytteiden perusteella myllylaatua siitä on 55-70 prosenttia. Sadon valkuaistasoissa ja sakoluvuissa on vaihtelua, mutta myllyvehnää on kuitenkin saatavilla riittävästi. Myllyvehnäksi ostetaan tällä hetkellä vehnää min 11,0 % valkuaisesta alkaen, johtuen sadon laajasta valkuaisjakaumasta.

Myös kauran satotasot ja laatu ovat hyviä, eikä vihreitä jyviäkään ole ollut ongelmaksi asti.

Rukiin kokonaissato on varsin suuri, sillä poikkeuksellisen suuren pinta-alan lisäksi hehtaarisadot ovat olleet hyvin korkeita. Hirvi muistuttaa, että ruis on sopimusviljelykasvi, eikä Fazer Myllykään ole elokuun puolenvälin jälkeen ostanut muuta kuin sopimustuotettua ruista sadosta 2019. Sadon 2020 ruissopimuksia tehdään edelleen. ”Merkittävä osa ruissopimuksista tehdään ennen kylvöjä, että asiakkaiden tuotteisiin tarvittavan kotimaisen rukiin tarve saadaan katettua ja näin ollen avaamme rukiin hintatarjouksen esim. syksyn 2020 kylvöille alkuvuodesta 2020.”

Mallasohrasta saatiin normaali sato

Viking Maltin hankinta-asiantuntija Mikael Ingman kertoo, että mallasohran sadoissa on tänä vuonna palauduttu lähemmäs normaalia. ”Viljely-ala on tänä vuonna pienempi, mutta sato suurempi kuin viime vuonna”, hän sanoo.

Ennakkonäytteissä vihreiden jyvien suhteen ei ole ollut ongelmaa, eikä itävyydenkään puolesta olla kriittisessä tilanteessa. Valkuainen on kuitenkin näytteissä ollut korkeahko ja laaturajoissa on jouduttu hieman joustamaan.

Seminaarin päätössanojen jälkeen vieraat pääsivät nauttimaan kotimaisen sadon antimista lounaan merkeissä.

Seminaarin esityksiin pääset tutustumaan täältä.