Öljykasvien tuholaistarkkailu jatkuu

Öljykasveilla on havaittu poikkeuksellisen paljon rapsipistiäisiä ja paikoin kaalikoita. Myös gammayökkösiä voi esiintyä. Mahdollisten perhos- ja pistiäistoukkien tarkkailu on nyt tarpeen ja torjuntatarve on arvioitava tilanteen mukaan. Myös juovakirppoja on paikoin ajankohtaan nähden runsaasti.

Rapsikuoriaisia on edelleen paljon ja niiden tarkkailu on tarpeen. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensisijaisesti indoksakarbi- ja asetamipridi-valmisteita ja pyretroideista tau-fluvalinaattia. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset. Mahdollinen tuhoeläintorjunta on tehtävä ennen kukintaa.

Hernekääriäiset lennossa

Hernekääriäisen lento jatkuu vilkkaana ja lentohuippu on monin paikoin jo käsillä. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Torjuntakynnys kuivaherneellä on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä pyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana.

Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin mukaisen lentohuipun ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

Aikuisia gammayökkösiä on ollut liikkeellä viime viikkoina ja vallitseva säätyyppi suosii lajin lentoa ja munintaa. Etenkin kukkivilla härkäpapupelloilla kannattaa seurata mahdollisten gammayökköstoukkien ilmaantumista.

Keväviljoilla tuholaisia ja vioituksia

Alkukesän kosteus ja hyvät munintaolosuhteet lisäävät tähkä- ja vehnäsääski riskiä. Tarkkailu on tarpeen vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka, etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia. Havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6-7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

Tuomikirvoja esiintyy edelleen paikoin runsaasti. Kirvat voivat olla aivan kasvuston tyvellä, mikä vaikeuttaa torjuntaa. Torjuntakynnys kasvaa viljan kasvuvaiheen edetessä. Kasvustoissa on jo runsaasti luontaisia vihollisia, kuten leppäkertun toukkia, mikä on huomioitava torjuntaa harkittaessa.

Kevätviljoissa on havaittu monin paikoin kirsi-/kahukärpäsen ja varsikirppojen aiheuttamia tyvivioituksia, jotka voivat ilmetä kasvien kuihtumisena, korsien katkeiluna ja valkotähkäisyytenä sekä lisätä tyvitautiriskiä. Kahukärpäsvioitusta on havaittu etenkin kauralla ja varsikirppavioitusta ohralla. Kalvassekoyökkösvioitusta on toistaisesti havaittu vain viimevuotisella tuhoalueella Elimäellä.

Myös lämpimässä viihtyvän viljakukon aiheuttamaa vioitusta on havaittu mm. kauralla. Viljakukon toukat vioittavat etenkin lippulehteä. Viljapelloissa lentelee myös runsaasti kaskaita.

Kevätvehnissä härmää

Kevätvehnän tyvillä on havaittu paikoin härmää. Alkuvaiheessa härmä esiintyy yksittäisinä valkeina pesäkkeinä tyven alaosissa ja lehdillä. Lämmin ja tuulinen sää kuitenkin levittää härmäitiöitä tehokkaasti ja kasvustossa esiintyvä luontainen kosteus riittää itiöiden itämiseen.

Härmä voi levitessään aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Kasvustojen tarkkailussa katse kasvustojen alaosiin, joissa härmän lisäksi voi havaita myös lehtilaikkutautien oireita (pistelaikku ja ruskolaikku).

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke) Maatalousinfo