15.12.14

Miksi vettä syysvehnäpellossa?

Syysviljoja on nyt kylvössä ilahduttavan runsaasti. Ruista ja syysvehnää kylvettiin yhteensä miltei 80.000 ha, joka on suurin ala sitten vuoden 2000 jälkeen. Peltojen todellinen kunto ja ongelmat maan rakenteessa paljastuvat nyt valitettavan hyvin syysviljalohkoilla.

Syysviljoja on nyt kylvössä ilahduttavan runsaasti. Ruista ja syysvehnää kylvettiin yhteensä miltei 80.000 ha, joka on suurin ala sitten vuoden 2000 jälkeen. Tästä rukiin osuus on 36.800 hehtaaria, joka
onnistuneella sadolla voisi pitkästä aikaa johtaa Suomen ruisomavaraisuuteen. Lämmin syksy on suosinut oraiden kasvua ja syyssateetkaan eivät ole olleet haitallisen suuria. Esimerkiksi
Somerolla on satanut syyskuun alusta joulukuun puoliväliin 150 mm, kun vastaavasti vuosi sitten kahden kuukauden (loka-marraskuu) sademäärä oli miltei sama, kuin nyt 3,5 kuukauden sateet.

Somerolla on joulukuun alkupuoliskolla satanut vettä 45 mm, sisältäen myös kahdet lumisateet vedeksi muutettuna. Tässä pellossa ei maa ole rakenteellisesti kunnossa. Kuva 14.12.2014.
Miksi sitten joillakin syysviljapelloilla on nyt vettä oraiden päällä? Syynä ei voi olla liian runsaat sateet, koska maa ei ole vielä roudassa ja vedellä pitäisi olla mahdollisuus laskeutua alas. Ongelman syynä täytyy olla maan rakenne. Liian tiivistyneessä maassa ei vesi pääse alaspäin ja kosteassa säässä sitä ei myöskään haihdu ylöspäin.

Viimeisessä Maatilan Pellervo -lehdessä oli tulokset tämän vuotisesta Hyvä Sato kilpailusta. Sini- ja rehumailaspitoinen säilörehunurmi tuotti parhaan taloudellisen tuloksen. Toiselle ja kolmannelle sijalle yltivät syysrapsit. Alla olevassa tiedotteessa on tuloksista lisää ja erityisesti vinkkejä, miten tiivistyneessä maassa apilakasveilla ja jankkuroinnilla parannetaan tiivistyneen maan rakennetta.

Linkki Maatilan Pellervon Hyvä Sato- kilpailuun.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja