Syysviljat ovat selvinneet talvesta vaihtelevasti ja alueellisia eroja on paljon. Erityisesti Lounais-Suomessa kasvustot ovat kärsineet talvituhoista ja paikoin tuhoutuneet täysin. Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla talvehtiminen on onnistunut paremmin.

Mahdollisuus kasvustolle

Talven jälkeen harvahkokin kasvusto kannattaa usein lannoittaa, jotta selvinneet oraat pääsevät nopeaan kasvuun seuraavien viikkojen aikana ja ehtivät pensomaan. Kasvuston kehitystä seuraamalla nähdään, miten kasvusto elpyy ja kompensoi harvuutta.

Kevätlannoitukseen lannoitemäärä valitaan kasvuston mukaan. Korkeampi lannoitemäärä kevään ensimmäisessä lannoituksessa voi tehostaa pensomista hyvässä, mutta talven harventamassa kasvustossa. Jos kasvustossa on selkeää harvuutta, kannattaa kevätlannoituksessa typpimäärää kuitenkin pohtia ja tehdä ensimmäinen lannoitus esimerkiksi 80–90 kg:n typpimäärällä. Syysvehnäkasvuston paikkauskylvöä aikaisella kevätvehnällä voi harkita, jos viljaa tuotetaan tilalle rehuksi.

Uusintakylvö edessä?

Osa kasvustoista tuhoutui täysin talven aikana, ja joskus päätöksen uusintakylvöstä voi joutua tekemään myös kevätlannoituksen jälkeen. Uusintakylvötilanteessa ravinnemäärissä on huomioitava syksyllä kylvölannoituksessa käytetty fosfori. Tyyppimäärän osalta noudatetaan kylvettävän kasvin sallittuja lannoitusmääriä.

Jos kevätlannoitettu syysviljakasvusto joudutaan rikkomaan, huomioidaan kevätlannoituksessa annetut ravinteet osana uusintakylvössä kylvettävän kasvuston lannoitusta. Uusi kasvusto hyödyntää annetut ravinteet, ja YaraMila-kylvölannoituksella voidaan vielä varmistaa ravinteiden nopea saatavuus juuren läheisyydessä.

Kasvukauden alkuun lannoituksen täydennykseen hyviä valintoja ovat myös YaraVita Solatrel, YaraVita Starphos MnP tai Starphos CMZ erityisesti, jos fosforia ei kylvölannoituksessa voida antaa.