Laatua syysvehnään lannoituksen jakamisella
Syysvehnän lannoituskokeen keskeinen tulos on, että sadon valkuaispitoisuutta voi nostaa jakamalla kasvukauden lannoitus useampaan osaan.
Syysvehnän lannoituskokeen keskeinen tulos on, että sadon valkuaispitoisuutta voi nostaa jakamalla kasvukauden lannoitus useampaan osaan.
MTT:n koeasemalla Ruukissa kasvava syysrapsilohko kaipaa sadetta.
Syysrapsin talvehtimisesta on ollut paljon keskustelua. Kasvustot näyttävät tällä hetkellä melko kurjilta, kun kasvustojen viime kesäiset lehdet ovat tuhoutuneet.
Rypsistä ja rapsista valmistetaan öljyä, rehua sekä biopolttoainetta. Rapsista tuotettu kasviöljy on maailmassa soijapavun ja palmuöljyn jälkeen kolmanneksi eniten tuotettu kasviöljy.
Syysviljoilla kasvitautien esiintymiseen ja runsauteen vaikuttavat erityisesti esikasvi, muokkaustapa, lajikkeen tautiherkkyys sekä kasvukauden sääolot.
Syysviljakasvustoissa rikkakasviongelmat voivat olla hyvin moninaisia. Syysitoiset rikkakasvit itävät ja taimettuvat jo syksyllä, ja ovat heti keväällä sään lämmetessä puskemassa lisäkasvua.
Syysöljykasvit käyttävät paljon ravinteita jo syksyllä, sillä niiden kasvuaika on kylvövuonna selvästi muita syysviljoja pidempi.
Ruis versoo pääasiassa syksyllä, siksi on tärkeää huolehtia kasvuston riittävästä typen, fosforin ja kaliumin saannista.
Syysvehnä tarvitsee hyvän sadon ja korkean valkuaisen muodostamiseen typen ja rikin lisäksi myös riittävästi fosforia ja kaliumia.
Syysviljat ovat erittäin hyviä vaihtoehtoja monipuolistamaan viljelykiertoa. Ne hyödyntävät tehokkaasti esikasvivaikutuksen eivätkä syysmuotoisina ole herkkiä kevätkuivuudelle.