Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa vuoden 2021 lopullisessa satotilastossa näkyvät kasvukauden 2021 vaikeudet heikohkona viljasadon laatuna. Erityisesti kevätviljoilla kasvukauden kuivuuden vuoksi viljan jyvät jäivät pieniksi ja kevyiksi. DON-hometoksiinipitoisuudet olivat alhaisia sekä vehnällä ja kauralla.

Leipäviljojen laatu hyvä

Vuonna 2021 vehnäsato oli yhteensä 677,7 miljoonaa kiloa, joka on vuosikymmenen pienimpiä. Tästä sadosta 42 prosenttia kevätvehnällä (174 miljoonaa kiloa) ja 22 prosenttia syysvehnällä (58 miljoonaa kiloa) oli hyvää eli täytti leipävehnän peruslaatutavoitteet (hehtolitrapaino 78 kg, proteiinipitoisuus 12,5 % ja sakoluku 180 sekuntia). Vehnän laatu arvioitiin myös matalammalla 11 prosentin proteiinipitoisuudella (sakoluku 180, hlp 78 kg), jolloin tavoitteet täyttyivät kevätvehnällä 55 prosentilla ja syysvehnällä 63 prosentilla sadosta (yhteensä 395 miljoonaa kiloa).

Kevätvehnällä laatua alensi muiden kevätviljojen tapaan matala hehtolitrapaino ja lisäksi myöhäisimpien puintien matalaksi laskenut sakoluku. Syysvehnällä proteiinipitoisuus oli laatutavoitetta matalampi.

Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino oli 78,9 kiloa ja syysvehnällä 80,1 kiloa. Tutkittujen näytteiden keskimääräinen proteiinipitoisuus on kevätvehnällä 13,7 prosenttia ja syysvehnällä 11,5 prosenttia. Syysvehnän keskimääräinen sakoluku on 403 ja kevätvehnän 242 sekuntia. Sakoluvut jäivät alle 180 sekunnin lähes kolmanneksessa tutkituista kevätvehnänäytteessä.

Eri viljalajeille on asetettu raja-arvot Fusarium-suvun sienten tuottamalle DON (deoksinivalenoli) -homemyrkylle. Elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo on 1250 mikrogrammaa/kilo, joka ylittyi vain 3 prosentissa tutkituista kevätvehnänäytteistä.

Ruissato oli 66,8 miljoonaa kiloa. Sadosta 94 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 251 sekuntia ja hehtopaino 77,2 kiloa

Kauran jyväkoko kärsi kasvukauden kuivuudesta

Kauran keskimääräinen hehtopaino 53,0 kiloa oli yli kaksi kiloa kevyempää kuin vuonna 2020. Pieniä jyviä oli kauralla 10,8 prosenttia, kun vastaava luku oli viime vuonna 7,0 prosenttia. Kauran pienten jyvien keskimääräinen pitoisuus olikin korkein 10 vuoden seurantajaksolla.

Noin 790 miljoonan kilon kaurasadosta 52 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täytti 71 prosenttia eli 558 miljoonaa kiloa, mikä on määrällisesti lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2020. Elintarvikekauran 58 kilon hehtolitrapainon saavutti neljännes sadosta (208 miljoonaa kiloa).

Elintarvikkeeksi käytettävän kauran raja-arvo DON-hometoksiinille on 1750 mikrogrammaa/kilo. DON–hometoksiinipitoisuudet olivat tutkituissa kauranäytteissä matalia, eikä yksikään tutkituista näytteistä ylittänyt tätä rajaa.

Ohran hehtopaino matala

Kasvukauden 2021 ohralla hehtolitrapaino oli matala, keskiarvo 63,1 kiloa. Noin 870 miljoonan kilon rehuohrasadosta 62 prosenttia eli 544 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa.

Ohran jyväkoko oli pienempi kuin vuonna 2020. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 13,0 prosenttia eli laskennallisesti ohrasadosta saatiin proteiinia yhteensä 11,3 miljardia kiloa.

Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,9 ja lajittelutulos 89,0 prosenttia. Lopullisessa satotilastossa mallasohrasadosta 18 prosenttia eli noin 29 miljoonaa kiloa täytti mallasteollisuuden laatutavoitteista proteiinipitoisuuden (<11,5 prosenttia) ja lajitteluasteen (>85 prosenttia) vaatimukset. Laatua heikentää mallaskäyttöön liian korkea proteiinipitoisuus.

Lisätietoa sadon laadusta Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla

Lähde: Ruokavirasto (Uutinen kokonaisuudessaan täällä.)