Merja Veteläinen
26.05.17

Kotimainen kasvinjalostus liitää tulevaisuuteen

Näinä toukokuun päivinä, kun kesäsää tuntuu vihdoin saapuneen, tekee mieli levittää kädet siiviksi ja liidellä peltojen yllä ja seurata koetoimintamme kylvöryhmien työtä. Ahkera ja osaava porukkamme Borealilla on nyt hyvässä vauhdissa kylvämässä noin 40 000 koeruutuamme eri puolille Suomea.

Näinä toukokuun päivinä, kun kesäsää tuntuu vihdoin saapuneen, tekee mieli levittää kädet siiviksi ja liidellä peltojen yllä ja seurata koetoimintamme kylvöryhmien työtä. Ahkera ja osaava porukkamme Borealilla on nyt hyvässä vauhdissa kylvämässä noin 40 000 koeruutuamme eri puolille Suomea.

Kenttäkoetoiminta edustaa juurevaa ja välttämätöntä osaa lajikejalostuksessa. Sen avulla teemme tärkeää valintatyötä satoisuuden ja hyvien viljelyominaisuuksien takaamiseksi. Suomalaiselle viljelijälle koetoiminnan tulokset kulminoituvat taatusti meidän oloihimme soveltuvina lajikkeina. Siksi eri viljelyoloissa tapahtuva testaus tulee aina olemaan osa kasvinjalostusprosessia. Mutta uusia jalostusmenetelmiä tulee koko ajan myös käyttöömme.

Ajatuksemme kasvinjalostuksessa ovat jo pitkällä tulevaisuudessa, teemmehän työtämme yleensä kymmenenvuoden tähtäimellä. Olemme myös nälkäisiä käyttämään uusia menetelmiä ja tutkimustyön tuloksia jalostustyön tehostamisessa ja parantamisessa.

Juuri nyt omat ajatukseni liitelevät uteliaina ja täynnä kokeiluhalua, kun esimerkiksi genomiikka ja uudet kuvantamismenetelmät kehittyvät hurjaa vauhtia. Uusista menetelmistä olemme tuoneet genomitiedon osaksi Borealin monitahoisen ohran jalostusohjelmaa. Sen avulla voimme valita uusien lajikkeiden vanhemmat entistä aikaisemmin jalostusprosessissa ja näin nopeuttaa esimerkiksi satoisuusjalostustamme. Menetelmä mahdollistaa myös parhaiden lajike-ehdokkaiden valinnan viljelyarvokokeisiin. Genomikkaa hyödynnämme myös taudinkestävyysjalostuksessa; työstämme parhaillaan yhdessä pohjoismaisten tutkimuskumppaniemme kanssa ohran taudinkestävyysominaisuuksiin liittyviä geenimerkkejä ja saamme näin uusia työkaluja varustaa tulevat lajikkeemme tarvittavilla resistensseillä.

Liitely voi kirjaimellisestikin tulla mukaan kasvinjalostukseen dronien eli miehittämättömien lennokkien myötä. Niiden avulla esimerkiksi edullinen, tehokas ja tarkka tietojen keruu voi tulla mahdolliseksi vilja- ja nurmikasvustoista. Näitä näkymiä tutkitaan ja selvitetään tutkimuslaitosten ja yritysten yhteisessä DroneKnowledge-hankkeessa, joka sai hiljattain merkittävän TEKES-rahoituksen. Boreal on mukana hankkeessa tarjoten hankkeelle mittausalustan ja – tietoa.

Mitä tahansa uudet tiedon mittausteknologiat ovatkin, nousee tärkeään rooliin yhä suurempien datamassojen hyödyntäminen lajikejalostuksen eri vaiheissa. Työmme perustuu jo nyt data-analytiikkaan, mutta uudenlainen eri lähteistä tulevan tiedon jalostaminen esimerkiksi koneoppimisen keinoin voi antaa uutta boostia lajikejalostukseen. Näitäkin menetelmiä kokeilemme hankepohjalta ja uskomme, että kaiken kehityksen seuraaminen ja käyttöönotto kasvinjalostuksessa kantaa hedelmää ja lisää lajikkeittemme tuottavuutta.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja